Tähtäimessä kulttuurituotanto

Veera Salmela on 26-vuotias Kulttuurituottaja (AMK) -opiskelija Jyväskylän kampukselta. Veera kertoo blogissaan päätymisestä kulttuurituottajaopintoihin. Tuottajaopintojen vastapainoksi Veera harrastaa vapaalaskua suksilla, lumilaudalla ja snowsurffilla.

Peruskoulun jälkeen opiskelin hiusalan perustutkintoa Tampereella Pyynikin Tredussa, josta valmistuttuani sain vakituisen työpaikan, ostin auton ja asunnon. Hiusala tuntui hyvältä, mutta kolmen vuoden jälkeen kiinnostukseni hiipui alaa kohtaan.

Pienen etsinnän jälkeen opiskelemaan kulttuurituotantoa

Olin 21-vuotias, kun tajusin että haluan tehdä muutakin kuin olla naimisissa vakityön ja omistusasunnon kanssa. Myin omaisuuteni ja lähdin au pairiksi Sveitsiin. Au pair vuosi antoi minulle työn lisäksi uutta näkökulmaa uskonnoista, kulttuureista, taiteesta sekä opin puhumaan ranskaa ja englantia paremmin. Au pair vuoden jälkeen Suomeen palattuani kokeilin töitä eri ammattialoilla, joihin ei tarvinnut koulutusta. Työkokeilujen kautta löysin tuottajan työn, josta halusin lähteä rakentamaan uraa.

Pääsin tekemään erilaisia tapahtumakokonaisuuksia ensimmäisessä kesätyöpaikassani tuotantoalalla. Työn monipuolisuus, luovuus ja tiimityöskentely sytytti kipinän alalle. Olin kuullut tapahtumatuotanto alalla työkavereilta eri koulutusmahdollisuuksista ja vertailin hetken aikaa Suomen koulutusmahdollisuuksia.

Päädyin hakemaan Humanistiseen ammattikorkeakouluun kulttuurituotannon koulutukseen, koska tajusin, että tämän koulutuksen myötä etenemismahdollisuuteni paranisivat uralla. Koulu tuntui vastaavan juuri kaikkea mitä olin päässyt työelämässä jo hieman kokeilemaan ja tavoitteeni on vahvistaa kaikkia niitä taitoja. Pääsin opiskelemaan Jyväskylän kampukselle.

Veera Salmela viihtyy suksilla. Harrastuksiin kuuluvat vapaalasku suksilla ja lumilaudalla sekä snowsurffaus.

Kulttuurituotannon opinnot

Koulutukseen voi hakeutua, jos on kiinnostunut kulttuurin- ja taidetapahtumien tuottamisprosesseista, markkinoinnista ja viestinnästä, sekä niiden rahoituksesta ja taloudesta.

Opintojen aloitus Humakissa on ollut positiivinen yllätys sen yhteisöllisyydellä, luovalla yhdessä tekemisellä ja taiteilija vierailuilla. Ensimmäisen vuoden aikana olemme kerenneet perehtyä muun muassa tiedonhankinnan perustaitoihin, taiteen eri lajeihin ja kulttuurituottajan työhön.

Eri alojen taiteilijoita on käynyt kertomassa työstään ja olemme päässeet Jyväskylän sydän hankkeeseen mukaan seuraamaan tuotantoprojektia. Mahdollisuus suorittaa kursseja omaan tahtiin on ollut erinomainen, sillä mielelläni teen osan opinnoista verkossa ja osan kontaktiopetuksessa.

Veera Salmela on päässyt opintojensa aikana mukaan tuotantoharjoitteluihin.

Aiemmista työkokemuksista on todella suuri hyöty tulevaan ammattiin sen monipuolisuuden vuoksi. Esimerkiksi kokemus baari- ja ravintola-alan työkokemus auttaa suunnitellessa anniskelualueita tapahtumiin ja parturi-kampaajan työssä asiakaspalvelu ja työn teko samanaikaisesti eli niin sanotusti kaksi asiaa samaan aikaan luonnistuu.

Uskon, että hyvä tuottaja on monipuolinen, joustava, avarakatseinen ja ongelmanratkaisukykyinen. Humakin kulttuurituotannon koulutus sopii kuitenkin myös niille hakijoille, jolla ei ole aiempaa kokemusta tuotantoalalta, koska se avaa niin paljon mahdollisuuksia tehdä töitä eri aloilla.

Aloitan huhtikuussa 2020 ensimmäisen työharjoittelun tapahtumatuotanto alalla. Koen opiskelutahdin olevan töiden kanssa yhteen sopiva ja toivoisinkin työllistyväni jo opintojeni ohella, jotta saisin vietyä oppimaani työelämään samanaikaisesti.

Kaikki edellinen historia työrintamalla, sekä kieliopit Sveitsissä tukevat nyt tietäni kohti jatkuvasti muuttuvaa tuotantoalaa ja odotan pääsyä antamaan oman näkemykseni ja panokseni tapahtumien tuotantoon!

Teksti: Veera Salmela, toim. Marika Stam.
Kuvat: Veera Salmela koti-albumi.

Säteilyala vaihtui yhteisöpedagogi (AMK) -opintoihin

Tirre Hentinen oli tammikuussa Nuori2020-päivillä Tampereella yhdessä muiden järjestelyihin osallistuneiden Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijoiden kanssa. Osallistuminen valtakunnalliseen tapahtumaan oli yksi tapa suorittaa opintoja ja tutustua samalla oman opiskelualan toimijoihin. Hetken jutustelu Tirren kanssa valotti myös yhtä elinikäisen oppimisen polkua ja herätti kiinnostukseni kuulla lisää opiskelijan arjesta sekä kysymään mikä sai Tirren päätymään yhteisöpedagogin uralle varsin toisenlaisen työuransa jatkeeksi.

Olen toisen vuoden yhteisöpedagogi-opiskelija. Ikää on 48 vuotta. Ensimmäisen tutkintoni tein Kuopion yliopistossa ympäristötieteistä.

Tein yhden uran säteilyalalla ensin viranomaistöissä ja sitten palvelupäällikkönä asiantuntijayrityksessä. Huomasin kuitenkin vapaaehtoistyössäni partiossa löytäväni uudenlaista merkityksellisyyttä nuoriso- ja järjestöalalta. Muutamaan otteeseen pyrinkin järjestöalan tehtäviin.

Opiskelemaan lähtemiseen tarvittiin kuitenkin napakka nykäisy oikeaan suuntaan.

Humanistisen ammattikorkeakoulun ja yhteisöpedagogi-tutkinnon olemassa olosta en tiennyt lainkaan ennen kuin sain vinkin sattumalta tapaamaltani Humakin lehtorilta: ”Sä niin haet meille opiskelemaan.”

Onnea oli tavallaan siinäkin, että irtisanomisen turvin mahdollistui opiskeluni työttömyyskorvauksella.

Ammatillisessa harjoittelussa Amerikassa partioleirillä.

Opinnoissa pääsee jo varhain venyttämään rajojaan aidossa työelämässä

Opiskelija-arkeni on rentoa. Lapseni ovat jo teini-ikäisiä, joten voin keskittyä opiskelemaan.

Yhdessä oppiminen eri-ikäisten ja monista taustoista tulevien kiinnostavien ihmisten kanssa on palkitsevaa. Omat asenteet ja käsitys maailmasta pääsevät usein reippaaseen venytykseen.

Opiskelen yhteisöpedagogiksi, koska haluan tehdä itselleni merkityksellistä kehittämistyötä. Humanistisen ammattikorkeakoulun valmennuspedagogiikka ja arvomaailma vastaavat omaa maailmankuvaani.

Arvostan opinnoissani varhaista ja kiinteää yhteyttä työelämään. Opetushenkilökunta käyttää paljon voimavarojaan ja yhteyksiään hyvien harjoittelumahdollisuuksien ja projektipaikkojen löytämiseen.

Tirre Hentinen säteilee pirteyttä Jyväskylän opiskeluympäristöönsä.

Aiempaa taustaa pystyy hyödyntämään opinnoissa

Voin lämpimästi suositella yhteisöpedagogiopintoja Humakissa myös aikuisempaan ikään ehtineille. Päiväopinnot vaativat minulta jatkuvaa läsnäoloa lähinnä ensimmäisen vuoden syksynä. Sen jälkeen lähiopetusta oli vähemmän.

Aiempi osaamiseni mm. työstä ja partiosta tukee opintojani ja sitä on soveltuvin osin luettu hyväksi tutkintoon.

Opiskelijaa pidetään oman osaamisensa asiantuntijana ja osaamisen kartuttamiseen nähdään erilaisia reittejä. Kohdallani yhteisöpedagogikoulutus mahdollistaa kiinnostavia yhdistelmiä aiempaan osaamiseeni.

Olen kiinnostunut monenlaisista asioista ja esimerkiksi kansainvälisyys, kestävä kehitys ja vapaaehtoistyön johtaminen voisivat olla tulevaisuudessa työkenttääni.

Kansainvälisyyttä ja partiokokemuksiaan Tirre pääsi toteuttamaan talven aikana kiipeämällä espanjalaisten vaihtarivieraittemme kanssa Haukkavuorelle ja yöpymällä heidän kanssaan puolijoukkueteltassa. “Teltan kaminasta ja paloturvallisuudesta huolehtiminen tehtiin suomalais-espanjalaisen yhteistyön hengessä läpi yön”, Tirre kertoi Korpilahti-lehden haastattelussa 26.2.2020.

Yhteisöpedagogin opinnot sisältävät siis niin teoriaa kuin tulen tekemistä ja kokemuksia kerrytetään erilaisten ihmisten parissa, sisällä ja ulkona.

Teksti: Tirre Hentinen, toim. Marika Stam.
Kuvat: Tirre Hentinen kotialbumi.

Yhteishaku yhteispedagogi-koulutukseen tapahtuu korkeakoulujen yhteishaussa, www.opintopolku.fi -osoitteessa.
Opintojaksoja voi suorittaa myös avoimessa ammattikorkeakoulussa.

 

Sitran Megatrendit 2020 ennustaa alati nopeammin muuttuvaa maailmaa

Kulttuurituottaja (AMK) -verkkokoulutuksemme opiskelija Tarja van Veldhoven, joka tunnetaan myös kirjojen suurkuluttajana ja innokkaana tulevaisuudentutkimuksen harrastelijana kirjoitti “Opiskelijan silmin” -blogisarjaamme Sitran megatrendejä -seminaarista. Osallistumisen seminaariin ja blogikirjoituksensa Tarja sisällytti osaksi kulttuurituottaja-opintojaan.

Go on yli 4000 vuotta vanha kiinalainen kaksin pelattava ja jopa maailman vaikeimmaksi arvioitu strategiapeli, jossa tekoälyn piti voittaa ammattipelaaja vasta vuoden 2024 tienoilla. Ennustuksen teki tekoälyn ja ihmiskunnan tulevaisuuden huippututkija, Nick Bostrom, kirjassaan ”Superintelligence” [1] vuonna 2014.

Marraskuussa 2016 Googlen Deepmindin AlphaGo -tekoäly voitti Gon maailmanmestarin Lee Sedolin numeroin 4-1.[2] Vuosikymmen muuttui alle kahdeksi vuodeksi, vaikka ennustajana toimi itse tulevaisuuden huippututkija. Tulevaisuuden ennustaminen on siis vähintäänkiin haastavaa.

Tästä huolimatta tulevaisuutta pohditaan laajalti ja apua hahmoitukseen haetaan seuraamalla erilaisia kehityskulkuja.

Sitran tulevaisuusasiantuntija, Mikko Dufva, perustelee ekologisen jälleenrakentamisen tärkeyttä ilmastokriisin torjunnassa.

Tulevaisuustalo Sitra on esitellyt vuodesta 2011 tulevaisuuden megatrendejä[3]. Perinteitä vaalien vuoden vaihtuessa Sitra pohti seuraavan kymmenen vuoden ja sen ajan jälkeisiä trendejä.

Helsingin Bio Rexissä Sitra järjesti 9.1.2020 avoimen tilaisuuden, jossa olivat puhujina olivat tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva, Sitran uusi yliasiamies Jyrki Katainen, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch ja Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

Yli 140 kotikatsomoa oli ilmoittautunut mukaan seuraamaan streamia ympäri Suomen ja keskustelua käytiin tilaisuuden aikana ja sen jälkeen melko laajasti sosiaalisessa mediassa.

Dufva aloitti päivän esittelemällä Sitran viisi megatrendiä, jotka ovat:

  • Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
  • Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
  • Verkostomainen valta voimistuu
  • Teknologia sulautuu kaikkeen
  • Talousjärjestelmä etsii suuntaansa[4]

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire

Kaikki muut megatrendit pyörivät tämän keskeisen ajatuksen ympärillä. Kun ilmasto lämpenee, äärimmäiset sääolosuhteet lisääntyvät, luonnon monimuotoisuus vähenee, resursseja ylikulutetaan, maaperä köyhtyy ja jännitteiden määrä kasvaa, sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia jokaiseen elämän osa-alueeseen.

Ääripäiden keskinäiset jännitteet asettavat omia haasteita ekologisessa jälleenrakentamisessa.

Väestöliiton tutkimusjohtaja Rotkirch käytti tilaisuuden mieleenpainuvimman puheenvuoron väestön ikääntymisestä ajatuksella ”läntisissä yhteiskunnissa nuorista tulee vähemmistö”. Rotkirch peräänkuulutti Suomen asemaa tämän megatrendin kärjessä ja nosti pinnalle ajatuksen ikääntymisen tyylikkyydestä ja mahdollisuudesta brändätä se Suomen eduksi. Sosiaaliset suhteet muuttuvat, kun lapsia ja sitä mukaa sukulaisia on entistä vähemmän, jolloin turvaverkkoja ruvetaan rakentamaan enemmän ystävistä ja kollegoista.

Väestön ikääntyminen lisää kuitenkin myös paljon sukupolvien välisiä jännitteitä, sillä siinä missä aiemmin varallisuus on valunut ylhäältä alaspäin (vanhemmilta nuorimmille), tässä on Rotkirchin mukaan tapahtunut käännös jo joitain vuosia sitten. Huoltosuhteen kääntyminen ympäri näin ollen edellyttää varallisuuden siirtoa alhaalta ylöspäin.

2020-luvulla demokratiaa tullaan haastamaan monesta suunnasta, sillä se on liian hidas reagoidakseen riittävän nopeasti tarvittaviin ratkaisuihin. Yksinkertaisia ratkaisuja tarjoavat johtajat tulevat nostamaan päätä, mutta samalla toiminta rapauttaa yksilönvapauksia.

”Hämmennyksen keskellä apua haetaan kuplista ja heimoista”, kirjoittaa Dufva Sitralle kirjoittamassaan raportissaan Megatrendit 2020[5], mutta peräänkuuluttaa polarisoituvaksi taipuvaisen keskustelun tasapainoksi tietoista panostusta harmaan eri sävyihin.

Kaiken on muututtava ympäristökriisin mukana, myös kulttuurin

Tärkeimpänä tästä teemasta kuitenkin nousee ajattelutapojen muutoksen ensituulahdukset. Dufvan mukaan uudenlaista ajattelua on jo havaittavissa mm. ekososiaalisen sivistyksen ja jälkimateriaalisin arvoihin perustuvan sivistyskäsityksen muodoissa.

Kaiken keskiössä on yhteisöllisyyden uudelleensyntyminen ja ihmisen rooliin mukautuminen osana luontoa.

Digitalisaation toinen aalto

Digitalisaation seuraavaa vaihetta on ennustettu jo jonkin aikaa. Teknologian kehitys ja sen punominen osaksi kestävää yhteiskuntaa sidotuttaa meidät nykyistäkin enemmän teknologiaan. Tulevana vuosikymmenenä yhä useampi asia voidaan automatisoida ja työn kuva tulee kokemaan myös suuria muutoksia mm. teknologian kehityksen myötä. Työtä voidaan tehdä entistä enemmän etänä tai virtuaalisissa ympäristöissä, mutta samaan aikaan nopeaan tahtiin kehittyvä teknologia voi lisätä teknologista eriarvoisuutta.

Kehittyvän teknologian energiantarve tulee olemaan oletetusti nykyistä suurempaa, joka on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Fossiiliset polttoaineet ovat jo nyt jäämässä jälkeen hintakilpailussa uusiutuvien energioiden kanssa ja tahti tulee kiihtymään, kun energiatuotanto hajautuu yksityisten kansalaisten myydessä ylijäämäenergiaa takaisin sähkönjakeluverkkoon. Uusiutuvista energiamuodoista niin aurinko- kuin tuulivoimankin hinnat ovat pudonneet nopeasti ja akkuteknologia on jatkanut kehitystään ripeällä tahdilla.

Talouden ennustetaan kasvavan tulevalla vuosikymmenellä ennen kaikkea länsimaiden ulkopuolella, jossa yhä enenevä osa kansalaisista kuuluvat vanhempaan ikäryhmään. Kuitenkaan talouden kasvusta tuleva varallisuus ei jakaudu tasaisesti, vaan aiempaa trendiä mukaillen varallisuus jatkaa kertymistä vain harvoille.

Polarisaatio tarvitsee haastajakseen harmaan eri sävyjä.

Ilmastokriisi haastaa kulutuskulttuurin kriittisempään tutkiskeluun, mutta on mahdollista että mm. teknologian kehityksen myötä kulutus kasvaa yhä edelleen. Todennäköinen skenaario on myös se, että kulutus painottuu yhä enenevissä määrin palveluihin ja kiertotalousmalliin perustuviin tuotteisiin ja palveluihin[6].

Kotiinviemisiksi paljon ajateltavaa

Puheenvuorojen jälkeen yleisön sai tanssimaan uuden sukupolven Elovena-kuvaa muokkaava Yeboyah samaa nimeä kantavallaan biisillä (linkki ulkoiselle sivulle).

Tulevaisuustäyteinen aamupäivä huipentui megatrendikorttien tutkimisesta ja Sitran muutamista toimintapisteistä, joissa oli mahdollisuutena miettiä tulevaa yhdessä asiantuntijan kanssa.

Megatrendit ja jännitteiden kartassa kaikenkokoiset muuutokset vaikuttavat muihin tekijöihin.

Vaikka tulevaisuutta on haastavaa ennustaa, sitä oli mieltäavartavaa pohtia asiantuntijoiden johdolla mitä parhaassa seurassa, mutta helpointa siihen on kuitenkin vaikuttaa tekemällä sitä.

”The future belongs to those who believe in the beauty of their dreams.”[7]

-Eleanor Roosevelt

Teksti ja kuvat: Tarja van Veldhoven, Sitran luento 9.1.2020.

Lähteet:

[1] Bostrom, Superintelligence.
[2] “AlphaGo versus Lee Sedol.”
[3] “Megatrendit 2020.”
[4] Dufva, “Megatrendit 2020 minuutissa.”
[5] Dufva, “Megatrendit 2020.”
[6] Sitra, Megatrendikortit.
[7] “Eleanor Roosevelt – Quotes.”

Hae kulttuurituottajaksi kevään yhteishaussa, www.opintopolku.fi. Humak tarjoaa Kulttuurituottaja (AMK) opinnot niin verkkototeutuksena kuin päiväopintoina. Jaksoja voi suorittaa myös avoimen AMK:n opintoina. Lisäksi Humakissa voi suorittaa maisteritasoisen Kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkinnon.