Monimuodon yhteisöpedagogiopiskelijat Emdenissä!
Huhtikuinen opintomatkamme suuntautui kohti Pohjois-Saksaa ja Emdeniä siellä. Ryhmämme koostui viidestätoista yp monimuoto -opiskelijasta ja yhdestä päiväopiskelijasta. Mukana tietysti myös mahtavat opettajamme Ursula ja Kim.
Matkalla pysähdyimme ensin Hampurissa, jossa pääsimme vierailemaan Suomen Merimieskirkon Hampurin toimipisteelle. Merimieskirkon toimintaan tutustuminen olikin yksi reissun kohokohdista. Suuri vaikutus oli tietysti myös sillä, että saimme niin lämpimän vastaanoton Merimieskirkon johtajalta Valtteri Salmelta. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka kaikille yhteisöpedagogeille.
Junaseikkailuja ja hämmentävän hyvä vastaanotto
Seikkailu saksanmaalla jatkui junamatkalla kohti Emdeniä. Myöhästyimme junanvaihdosta, ja jännitimme, olisiko meitä enää kukaan vastassa Emdenin asemalla. Siellä meitä kuitenkin oli vastassa joukko nuoria paikallisia opiskelijoita, jotka saattoivat meidät läpi hämärän kaupungin majoituspaikkaamme. Uskomattoman lämmin vastaanotto nuorilta, joille oli yllätys, että meidän ryhmämme onkin ”oikeasti” aikuisia, eikä nuoria päiväopiskelijoita.
Heti seuraava aamuna meitä odotteli hostellin parkkipaikalla joukko opiskelijoita, jotka saattoivat meidät Emdenin ammattikorkeakoululle (University of Applied Sciences Emden/Leer). Koululla kuulimme, että isäntämme olivat järjestäneet ryhmällemme polkupyöriä, jotta pääsisimme liikkumaan itse Emdenissä sukkelammin.
Perinteisten tutustumis- ja nimileikkien jälkeen kiersimme tutustumassa kampukseen. Kuulimme jälkikäteen, että ohjelman järjestäneet nuoret olivat olleet vähän huolissaan siitä, suostuisimmeko mukaan heidän leikkimielisiin kisoihinsa. Mutta eihän meillä ollut mitään ongelmaa, kaikki reippaita ja helposti innostuvia yhteisöpedagogintekeleitä. Olimme täysillä mukana kaikessa.
Reissun ammatillinen anti
Viikon aikana pääsimme vierailemaan mm. paikallisessa nuorisokeskus Alte Post:ssa, Lapsi ja nuorisotyöjärjestö Outlaw:ssa ja kauempana rannikolla Norddeichissa sijaitsevassa sosiaalikeskus Nasarethissa. Kaikissa näissä paikoissa meille oli varattu tarjottavaa ja ohjelma oli huolellisesti suunniteltua. Harmi vain, että kaunista Emdenin kaupunkia ehdimme nähdä vain hämärissä, sillä ohjelma oli todella tiukka.
Olimme koko viikon ajan häkeltyneitä siitä lämpimästä vastaanotosta, jonka saimme näiltä nuorilta opiskelijoita. Meillä ei ollut missään vaiheessa sellaista oloa, että emme tietäisi minne mennä tai miten olla. Aina oli joku huolehtimassa. Pääsimme myös vierailemaan opiskelijoiden kotona, sillä yhden päivän päivällinen järjestettiin menemällä pienissä ryhmissä heidän koteihinsa ja kokkaamalla siellä yhdessä.
Kannattaako lähteä?
Ammatillisesti ja tulevaisuutta ajatellen reissu oli todella kannattava. Opimme paljon sosiaali- ja nuorisotyön eroista maittemme välillä. Keskustelujen ja vierailujen kautta saimme käsityksen siitä, miten toiminnot eroavat käytännössä. Pohdimme yhdessä sitä, miten hedelmällistä on hyvien toimintatapojen vertailu ja jakaminen myös eri maiden välillä.
Kielitaidon ja opiskelumotivaation kannalta suosittelen opintomatkoja myös kaikille muille, varsinkin monimuoto-opiskelijoille. Tuleva englannin tentti jännitä yhtään, kun on saanut viikon verran verrytellä saksan ja englannin kieltä käytännössä. Eikä siitä ole koskaan haittaa, että nyt meillä kaikilla on noin kahdenkymmenen nuoren tulevan alan ammattilaisen verkosto myös Saksassa.
Viimeisenä matkapäivänä meillä olisi ollut junamatkojen jälkeen vielä hieman aikaa viettää Hampurin kaupungissa. Askelmittari näytti kuitenkin jo alkuviikosta aikamoisia lukemia, joten lisäkierroksia ei ehkä kukaan enää suoranaisesti kaivannut. Kokonaisuudessaan matka oli kiireinen, innostava ja silmiä avaava. Koska opiskelemme pääsääntöisesti kaikki (paitsi mukana ollut päiväopiskelija) verkossa, oli tämä ryhmäytymisen kannalta aivan täydellinen reissu.
Ensi syksynä nämä samat nuoret saapuvat vastavierailulle Helsinkiin. Olkaahan kuulolla.
Kiitos ihanalle ryhmällemme.
Teksti ja Kuvat (ellei muuta mainita):
Saija-Riikka Louhelainen