Erityisen oppijan polkua tarkastelemassa lakien kautta

Päivi Hietaniemi opiskelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiikkaa YP-Movessa, joka on monimuotoverkkotutkinto. Verkkotutkinto mahdollistaa sen, että opiskelija pystyy opiskelemaan ajasta ja paikasta riippumatta sekä yhdistämään opinnot oman päivätyöni kanssa. 

Lähdin mukaan neljän ammattikorkeakoulun yhteiseen Tuura-Tukea Urapolulle hankkeeseen Humakin kehittävän harjoittelujakson myötä ja tutustuin ammattikorkeakoulujen uraohjaus ja erityisohjaus maailmaan.

Työssäni varhaiskasvatuspuolella erityisen tuen -käsite on tuttu, mutta sen suhde ammattikorkeakoulupuolelle on uusi ja erilainen.

Erityinen tuki

Jokainen meistä tarvitsee tukea jossain vaiheessa elämäänsä ja opintojaan. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Erityisen tuen merkitys ja sisältö muuttuvat sen matkan varrella, jonka erityinen oppija kulkee varhaiskasvatuksen portailta ammattikorkeakoulun tasanteelle.

Suomessa monet eri lait määrittävät erityisen tuen huomioonottamista ja turvaavat oppijan polun aina viimeiselle tasanteelle saakka. Viimeisellä tasanteella, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, laki ei enää juurikaan määritä erityisen tuen tarpeeseen vastaamista. Erityisyys on otettava huomioon ilman sitä.

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteellakaan erityisyyden määrittely ei ole aivan selkeää. Lait antavat vain viitteitä ja suuntaviivoja. Ne eivät suoraan määritä vastauksia siihen: Kenelle, Mitä, Miten, Milloin, Missä vaiheessa ja Minkä verran erityistä tukea tulisi tarjota.

Kuvituskuva: ”Jokainen meistä on erityinen, jokainen pala on tärkeä ja kokonaisuuden kannalta merkityksellinen”. Pixabay.

Erityinen pieni polun alussa

Varhaiskasvatus on usein ensimmäinen askel oppimispolulla. Se saattaa olla ensimmäinen paikka, jossa erityisen tuen tarve havaitaan ja jossa pienen oppijan on lain mukaan saatava apua ja tukea.

Varhaiskasvatuslain (2018/540) mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan kehitystä, hyvinvointia ja oppimista tukevien tavoitteiden lisäksi lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteutuminen. Varhaiskasvatuslaki (2018/540) määrittää monialaisen yhteistyön tekemisestä, joka pitää sisällään lapsen oikeuden saada hyvinvointinsa ja kehityksensä tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja.

Tuen tarvetta ei kuitenkaan määritellä, eikä se ole yksinkertaista: Säädöksissä on todettu, että lapsella on oikeus saada tukea tarvittaessa ja tarvetta vastaavassa määrässä, mutta se, miten tuen tarve määritellään, kuka sen määrittelee ja miten tuki resursoidaan, ei olekaan niin selkeää. Tuen järjestäminen edellyttää usein lääketieteen asiantuntijan antamaa lausuntoa. (Neitola 2019.)

Erityistä polkua eteenpäin koulureppu heiluen

Perusopetuslain säädöksissä tuen muodot ja prosessi ovat jäsentyneempiä kuin varhaiskasvatuksessa (Neitola 2019).

Opetushallituksen mukaan erityinen tuki perusopetuksessa muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Sen mukaan erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista oppimisen tukea. Erityisopetuksen ja oppilaan saaman muun tuen tulisi muodostaa järjestelmällinen ja suunnitelmallinen kokonaisuus. (Opetushallitus 2020.)

Perusopetuslaki (1998/628) määrittää perusopetuksessa olevan oppilaan oikeudesta tukiopetukseen ja osa-aikaiseen perusopetukseen (16§), tehostettuun tukeen (16a§) ja erityiseen tukeen (17§). Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tulee tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (17a§).

Myös Opiskelija- ja oppilashuoltolaki (1287/2013) takaavat osaltaan sekä perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen että lukio opiskelijan oikeuksia (1§). Tämän lain tarkoituksena on edistää oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä ja turvata varhainen tuki sitä tarvitsevalle (2§). Laki turvaa oppilaan oikeuden saada psykologi- ja kuraattoripalveluita (15§) sekä oikeuden opiskeluterveydenhuoltoon (17§).

Erityisen oppijan koulureppu on turvattu häntä suojaavilla ja tukevilla lakipykälillä. Tukea on tarjottava. Määritelmät ovat selkeämpiä ja tuen tarvetta oppimiseen liittyen on helpompi määritellä. Tuen tarve muussa elämässä ja erityisyys psyykkisen tai sosiaalisen elämänhallinnan suhteen saattaa silti jäädä helposti perusopetuksessakin huomaamatta.

Kuvituskuva.

Nuorena erityisen oppijan mutkikkaalla polulla

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) määrittää jokaisen ammattikoulua käyvän opiskelijan oikeudesta saada henkilökohtaista opinto-ohjausta (61§).

Osana tutkintokoulutusta voidaan tutkinnon perusteissa määrätyn lisäksi järjestää myös opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja (63§). Ammatillisessa koulutuksessa oppilaalla on oikeus erityiseen tukeen (64§), vaativaan erityiseen tukeen (65§) tai ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamiseen (66§).

Samoin Lukiolaki (714/2018) takaa opiskelijoille oikeuden säännölliseen opinto-ohjaukseen sekä oikeuden saada ohjausta jatko- tai muihin opintoihin hakeutumiseen. Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella henkilöllä, joka ei saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavaan koulutukseen, on myös oikeus saada urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta. (Lukiolaki 714/2018, 24§). Opiskelijalla on myös lukiossa oikeus oppimisen tukeen ja erityisopetukseen (28§) sekä oikeus opiskelun poikkeavaan järjestämiseen (29§).

Erityinen tasanna polun päässä

Tähän polun kohtaan loppuvat erityisen tuen lakimääräykset.

Ammattikorkeakoululaista löytyy maininta, että ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot ja opintojen ohjaus niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (Ammattikorkeakoululaki 2014,14§). Opiskelijalla on myös oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, joka pitää sisällään esteettömyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden käsitteet (Ammattikorkeakoululaki 2014, 31§).

Myös Laki Korkeakouluopiskelijoiden Opiskeluterveydenhuollosta (695/2109) määrittää jonkin verran erityistä tukea tarvitsevan oppilaan avun saantia. Yliopistolaki (2009/558) noudattaa vastaavaa kaavaa. Viittaus oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön (41a§) on ainoa erityisyyttä huomioiva viittaus Ylipistolain puitteissa.

Moni ammattikorkeakoulu ja yliopisto kuitenkin tarjoavat erityisille oppijoilleen monenlaista tukea, apua ja opinto-ohjausta. Saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmasta pyritään opinnot järjestämään niin, että osallistuminen on kaikille mahdollista.

Kuvistuskuva: ”Jokaisella on oikeus saada apua ja tukea opintoihinsa ja elämäänsä.”

Seuraavassa blogikirjoituksessani avaan hieman enemmän Humanistisen ammattikorkeakoulun ohjaus- ja valmennus käytäntöjä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että:

Erityisyys on ainutlaatuista.

Jokainen meistä on erityinen. Joskus erityisyyden määrittelyyn on tarvetta, toisinaan ei. Lakitekstejä tärkeämpää on huomata ja arvostaa omaa ja muiden ainutlaatuisuutta. Kunnioittaa kaikkien ihmisten tärkeyttä ja erityisyyttä. Auttaa tarvittaessa ja ottaa apua vastaan.

Kaikki lähtee lopulta yksilöllisyydestä, erityisyydestä ja ainutlaatuisuudesta. Siitä, että ne huomataan ja huomioidaan. Hyväksytään ja ymmärretään erityisyys myös vahvuutena.

Kyseessä on aina ainutlaatuinen ihminen. Oli hän sitten varhaiskasvatuksessa touhuava kolmevuotias tai ammattikorkeakoulua suorittava 30-vuotias. Me kaikki tarvitsemme joskus toisen ihmisen tukea, apua ja ohjausta. Erityistä huomiota, matkalla kohti omaa ihmisyyttä.

Teksti: Humakin, Yhteisöpedagogi Move-opiskelija. Päivi Hietaniemi. Kirjoitus on osa Tuura-Tukea Urapolulle hanketta ja kehittävää harjoittelua.

Lähteet:

Ammattikorkeakoulu laki 14.11.2014/932

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta 17.5.2019 695/2019

Lukiolaki 714/2018

Neitola Marita. 14.6.2019. KT, yliopistonlehtori Turun yliopiston opettajakoulutus. Tutkittua varhaiskasvatuksesta. Vieraskynä. Lapsen tuen tarve ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä kolmiportaisesta tuesta. Viitattu 12.5.2020. Internetsivu. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2019/06/14/lasten-tuen-tarve-ja-varhaiskasvatuksen-erityisopettajien-nakemyksia-kolmiportaisesta-tuesta/

Opetushallitus 2020. Erityinen tuki. Viitattu 12.5.2020. Internetsivu. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/erityinen-tuki

Opiskelija- ja oppilashuoltolaki (1287/2013)

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

Varhaiskasvatuslaki 13.07. 2018/540

Yliopistolaki 24.7.2009/558