Kolmannessa Tansanian-blogissaan yhteisöpedagogiopiskelija Samuli Hentunen kokoaa yhteen kokemaansa.
Odottelen jatkolentoa Istanbulin kentällä ja selailin edellisiä blogeja ja kuvia menneeltä neljän kuukauden ajalta. Tuntuu tosi oudolta, että reissu on nyt käytännössä ohi ja harjoittelu Tansaniassa takanapäin! Paljon jäi hienoja muistoja ja uusia tuttavuuksia.
Tehama-projekti eteni kouluilla ihan mukavasti. Se saatiin päätökseen vaikkakin vähän haikein mielin. Monet opettajista kyselivät jo mahdollisuudesta jatkaa ja voisiko koneita lainata kouluille ennen kuin saadaan joku jatkamaan itse ohjelmaa. Myös muualla tapaamani opettajat kyselivät josko myös heidän koulunsa voisi osallistua.
Ohjelman sisältöäi tuli muokata aika rankasti tuntien edetessä ja osaamistason selventyessä. Ilman osanottajien aiempaa kokemusta koneen käytöstä, olisi ollutkin melkein mahdoton käydä kaikkia alun perin suunniteltuja asioita läpi annetussa lyhyessä ajassa.
Paljon keskityimme koneen käyttämiseen. Emme perehtyneet varsinaisesti minkään ohjelmien käyttöön. Hiiren käyttäminen vaati paljon harjoittelua, Samoin näppäimistöön totuttelu vei aikaa. Nopeasti lapset kyllä oppivat asiat ja suurinn ongelma onkin se, ettei konetta ei pääse käyttämään vapaa-ajalla missään, Näin opitut asiaa tuppaavat helposti unohtumaan.
Viimeisen viikon vietin Dar Es Salaamissa isäntäperheen luona. Perheen isä on perustanut Star of hope nimisen yhdistyksen vuonna 2011. Hän avustaa ja kouluttaa mm. työpajoja järjestämällä. Hän myös isännöi monesti opiskelijaryhmiä esimerkiksi Yhdysvalloista.
Seuraavana vuorossa olisi nuorisokeskuksen rakentaminen, joka tarjoaisi alueen nuorille koulutusta, tukea työllistymiseen sekä paikan vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Luvat ja piirustukset rakennukselle ovat jo valmiina odottamassa. Seuraavaksi on tarkoitus hankkia yhteistyökumppaneita ja suunnitella toimintaa.
Star of hope tarjoaa enemmän kuin mielellään harjoittelupaikan opiskelijalle/opiskelijoille! Luvassa on varmasti yhteisöpedagogille sopivia haasteita!
Ulkomaille lähtemistä suunnitteleville ja muillekin voin lämpimästi suositella käyttämään opiskeluaikaa kansainvälistymiseen! Työharjoittelun suorittaminen ulkomailla antaa todella paljon lisäarvoa omalle ammatilliselle kehittymiselle ja näyttää varmasti hyvältä myös tulevaisuuden työnhaussa. Opiskeluaika onkin ehkä helpoin tapa hakea tuota kokemusta, kun ei tarvitse samalla tavalla miettiä sen mahdollistamista, kuin sitten työelämässä ollessa.
Teksti ja kuvat: Samuli Hentunen
