Seikkailukasvatusta kansainvälisesti

Luminen maisema, jossa etualalla pystyasenossa olevista, eri pituisista tolpista tehty portti, takana taloja, puita, piha-alue lumen peitossa. Portin yläreunana puut muodostavat sanan oivanki.

Yhteisöpedagogiopiskelijat Mirkka Lumminen (vas.) ja Mervi Aho halusivat perehtyä seikkailukasvatukseen ja tekivät aiheesta opinnäytetyön. “Seikkailukasvattajaksi Suomessa” -opinnäytteessä aihetta käsitellään teemalla missä ja miten Suomessa voi opiskella seikkailukasvatusta. He tutustuivat aiheeseen myös kansainvälisessä seikkailukasvatuskoulutuksessa Kuusamossa.

Olimme opintojemme alusta alkaen halunneet sisällyttää yhteisöpedagogiopintoihimme seikkailukasvatusta, mutta koska tämä ei meidän kohdallamme ollut mahdollista, sukelsimme seikkailukasvatuksen teoriaan opinnäytetyömme myötä. Päätimme opinnäytetyömme mietteisiin, että seuraava askel olisi osallistua seikkailukasvatukseen käytännössä.

Opinnäytetyömme “Seikkailukasvattajaksi Suomessa” sai tilaajalta kiitosta ja saimme Suomen nuorisokeskusyhdistykseltä upean mahdollisuuden osallistua Kuusamossa järjestettävään kansainväliseen seikkailukasvatuskoulutukseen Developing Adventure Educational Camps in Far North. Tartuimme innoissamme täysin yllätyksenä saamaamme mahdollisuuteen, pakkasimme talvipakkasiin sopivat retkeilyvarusteemme ja lähdimme viikoksi Kuusamoon, Nuorisokeskus Oivankiin.

Lumisessa maisemassa ihmisiä reput selässä, ulkovaellusvaatteissa pitkänä rivinä seisomassa, Etualalla punatakkinen nainen, huppu päässä ja hänen takanaan vihreä-sinertävätakkinen nainen hymyilee.
Allekirjoittaneet Mirkka Lumminen (vas.) ja Mervi Aho (oik.) kuvan etualalla.

Saavuimme paikan päälle sunnuntaina alkuillasta. Osa kurssille osallistujista oli saapunut jo edellisenä päivänä ja loput sunnuntain aikana. Majoituimme kolmen hengen huoneissa, joihin osallistujat oli sekoitettu kansainvälisiin ryhmiin.

Kansallisuuksia oli kaikkiaan kahdeksasta maasta ympäri Euroopan: Suomesta, Britanniasta, Italiasta, Slovakiasta, Saksasta, Ukrainasta, Portugalista ja Unkarista. Kielikylpy alkoi siis heti. Saimme kuitenkin vaihtaa huoneisiin sijoittumista ja näin osa tekikin lähinnä erikielisyyden vuoksi. Me päädyimme yöpymään kolmen suomalaisnaisen voimin, mikä osoittautui varsin hyväksi ratkaisuksi. Aamusta iltaan englanninkielinen kommunikointi osoittautui yllättävän raskaaksi ja oli mukavaa ja rentouttavaa puhua ja käydä läpi päivän tapahtumia iltaisin ihan omalla äidinkielellään.

Sisätilassa lattialla paljon erivärisiä lappuja, joita järjestetty riveihin. Ympärillä ihmisiä kyykyssä tai seisomassa ja yksi kyykyssä oleva nainen on käsi ojentuneena.

Koulutusta seikkailukasvatuksesta

Koulutusviikko oli Suomen nuorisokeskusyhdistyksen järjestämä Erasmus + rahoitettu hanke. Koulutukset ja muut ohjelmat tapahtuivat englannin kielellä. Osallistujat työskentelivät kaikki nuorten kanssa erilaisissa tehtävissä hyvin erilaisissa organisaatioissa. Kaikissa organisaatioissa seikkailulliset menetelmät ovat jossain muodossa käytössä. Hankekumppanit olivat valinneet oman maansa osallistujat tähän koulutukseen.

Tarve hankkeelle on tullut nuorisotyön ja koulutuksen kentältä. Nuorisotyöntekijät ovat kertoneet tarpeesta ylläpitää ja kehittää ammattiosaamistaan seikkailukasvatuksellisissa toiminnoissa. Koulutuksessa käytiin läpi erilaisia ohjaus-, johtamis- ja ohjaustaitoja nuorisoryhmien kanssa työskentelyyn.

Kouluttajina toimivat pitkän linjan seikkailukasvattaja Kai Lehtonen, joka toteuttaa seikkailukasvatusta erilaisten ryhmien kanssa niin yksityisellä sektorilla kuin ammattikorkeakoulussa seikkailukasvatuksen lehtorina, kognitiivinen psykoterapeutti ja kouluttajapsykoterapeutti Kaisa Pietilä sekä fasilitaattorina ukrainalainen Vitaly Volodchenko.

Reflektointia pohdittiin monien eri tilanteiden kautta ja niiden merkitystä yksilölle ja ryhmälle. Seikkailukasvatuskoulutus tarjoaa loistavan kehyksen, joka auttaa myös kehittämään reflektointikykyä. Reflektiolla pyritään tunnistamaan oppimiskokemus ja siirtämään se edelleen siitä henkilökohtaiseen kehitykseen. Reflektio on erittäin tärkeä ja voimaannuttava taito, joka auttaa kantamaan koko elinikäisen oppimisen kaaren.

Joukko ihmisiä istuu sikin sokin sisätilassa, keskellä pöytä, taustalla ikkunaseinä.

Koulutusviikon aikana käytiin läpi seikkailukasvatuksen teoriaa ja käytännön harjoituksia. Koulutus oli toiminnallista ja keskustelevaa. Ajatuksia vaihdettiin ja workshoppien myötä verkostoitumista ja tietotaidon vaihtoa tapahtui paljon. Osallistujien ikähaarukka oli 18–60, joka oli oppimisen kannalta erittäin hyvä ja rikastuttava asia.  Mukaan mahtui hyvin erilaisia persoonia niin iän, koulutuksen ja työelämätaustan, kuin eri kulttuurien vuoksi.

Koulutukseen sisältyi myös yhteistyökumppaneiden esittelyt. Jokaisen maan edustajat olivat tehneet esityksen, jossa he kertoivat omasta työstään ja esittelivät organisaation, jossa työskentelivät. Esitykset olivat mielenkiintoisia ja avartavia erilaisine toimintamuotoineen ja rahoitusmalleineen. Myös yhtäläisyyksiä löytyi monessa kohtaa suomalaisiin toimijoihin verrattuna. Britannian esitys herätti paljon kysymyksiä, kun yksi esittäjistä mainitsi Brexitin vaikutukset jatkossa tämän koulutuksen kaltaisiin tapahtumiin osallistumisessa.

Loimuava takkatuli roihuaa. Makkaroita liekkien lähellä tikun varressa.

Kulttuuriset illat

Eri maiden kulttuuriin pääsimme tutustumaan iltaisin vapaamuotoisemman ohjelman parissa. Jokaisen maan edustajat olivat tehneet esityksen omasta kulttuuristaan. Pääsimme maistelemaan maiden omia herkkuja ja opettelimme esimerkiksi unkarilaista perinnetanssia. Nämä illat olivat hauskoja ja rentouttavia, unohtamatta uusia faktoja mitä näiden maiden kulttuurista opimme.

Suomalaisesta kulttuurista mukana olivat upeiden talvimaisemien, ruuan ja glögin lisäksi mm. joulupukki, sauna ja palju. Tanssittiin letkajenkkaa ja houkuttelimme myös rohkeat kanssaseikkailijamme pulahtamaan raikkaaseen avantoon ja tekemään uimapuvuissa lumienkeleitä pehmeään hankeen.

Ulkona, lumenpeittämällä pihalla pitkä rivi ihmisiä on peräkkäin ulkovaatteisaan. Jokainen pitää edellä menevää olkapäistä kiinni. Taustalla näkyy kirkas ulkovalo.

Ilmat suosivat kuin tilauksesta koko viikon ja pääsimme nauttimaan upeasta Suomen talvesta leudossa pikku pakkasessa. Kävimme koko porukalla valloittamassa Riisitunturin. Kävelimme lumikengillä rauhallisesti jonossa oppaanamme toimineen Panu Päivärinnan johdolla. Pysähtelimme vähän väliä ihastelemaan ja ottamaan kuvia lumoavan kauniista tunturimaisemasta tykkylumisine puineen ja osa uskaltautui tekemään pieniä poikkeamia polulta umpihankeen. Ennen paluumatkaa söimme eväät ja paistoimme nuotiopaikalla makkaraa.

Viikon aikana oli mahdollista myös hiihtää aivan vierestä lähtevillä laduilla, potkukelkkailla, pelata curlingia, kokeilla pilkkimistä ja osa kävi husky ajelullakin.

Lumisessa pihassa kaksi naista seisoo ulkovaatteissaan suksien päällä ja katsoo kameraa, kädessään heillä on sauvat. Taustalla lumisia havupuita ja taloja.

Koimme viikon aikana unohtumattomia hetkiä upeissa puitteissa yhdessä mahtavan porukan kanssa. Päällimmäisenä mieleen jäi, miten upeaa oli todeta, että ympäri Eurooppaa toimii organisaatioita, joissa toimintaa ohjaavat samanlaiset arvot kuten ympäristön arvostaminen, yhteisöllisyys, osallisuus, arvostava kohtaaminen ja elämän läpi tapahtuva oppiminen. Toiminnassa hyödynnetään seikkailukasvatusta ja tunnistetaan sen moninaiset mahdollisuudet ja vaikutukset.

Matkamme seikkailukasvattajiksi on alkanut ja se jatkukoon!

Teksti ja kuvat: Mirkka Lumminen ja Mervi Aho. Alkuingressi: Humak viestintä.

_________

Opinnäytetyö (Theseus):

Seikkailukasvattajaksi Suomessa:
Seikkailukasvatuksen opiskelumahdollisuudet

Tekijät: Mervi Aho, Mirkka Lumminen
Opinnäytetyön nimi: Seikkailukasvattajaksi Suomessa

Sivumäärä: 63

Työn ohjaaja: Juha Nikkilä

Työn tilaaja: Suomen nuorisokeskusyhdistys, Heli Eischer
Yhteisöpedagogin koulutus (210 op)
11/2021