Opintojen ohjaus Humanistisessa ammattikorkeakoulussa

Monimuotoisena verkkototeutuksena suoritettavana yhteisöpedagogi (AMK) -koulutuksen, MOVE, opiskelija Päivi Hietaniemi kirjoittaa blogissaan ohjauskäytännöistä Humakissa. “Opiskelijan silmin” -blogisarjassa julkaistiin myös jo aiemmin Päivin blogi, joka käsitteli erityisen oppijan polkua lainsäädännön näkökulmasta. Linkki Päivi Hietaniemen blogiin.

– Opiskelen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiikkaa monimuototutkintona ja olen mukana neljän ammattikorkeakoulun yhteisessä Tuura-Tukea Urapolulle hankkeessa kehittävän harjoittelujakson myötä. Hankkeen kautta tutustuin ammattikorkeakoulujen uraohjaus ja erityisohjaus maailmaan, pohjustaa Päivi Hietaniemi blogikirjoitustaan.

Opiskelijan tuki vaihtelee ammattikorkeakouluittain

Erityisohjaus ja opintojen tuki ammattikorkeakouluissa ovat mielenkiintoisia asioita. Tavat tukea opiskelijaa vaihtelevat eri ammattikorkeakoulujen välillä. Toisilla ammattikorkeakouluilla tukea on tarjolla paljonkin, toisilla taas vähemmän. Yksi syy suureen vaihteluun saattaa olla se, että Suomessa mikään laki ei varsinaisesti määritä ammattikorkeakouluja järjestämään opiskelijoilleen erityistä tukea tai ohjausta.

Ammattikorkeakoululaista (2014) löytyy viittaus siihen, että ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot ja opintojen ohjaus niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Samoin jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, joka pitää sisällään esteettömyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden käsitteet. Myös Laki Korkeakouluopiskelijoiden Opiskeluterveydenhuollosta (2019) määrittää jonkin verran erityistä tukea tarvitsevan oppilaan avun saantia.

Kuvistuskuva: ”Haasteiden edessä ei kannata jäädä yksin, Humakissa opiskelijan tukeminen on kaikkien yhteinen tehtävä.” Pixabay.

Ohjaus ja valmennus Humakissa

Opiskelijan tukeminen on kaikkien Humakissa olevien yhteinen tehtävä. Opinto-ohjaajilta, valmentajilta, opintojaksoista vastaavilta lehtoreita tai muilta opiskelijoilta saa tarvittaessa ohjausta ja apua. Myös opiskelijan oma aktiivisuus ja osallisuus on tärkeää.

Humakissa opintojen ohjaus etenee valmennuspedagogisen mallin mukaan, jonka perustana ovat Humakin toiminnan keskeiset lähtökohdat, humanistiseen ihmiskäsitykseen liittyvät arvot ja tehtävä yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäjänä. Valmennus nähdään laajana ja opiskelijaa ammatillisesti kehittävänä kokonaisuutena.

Humakissa jokaiselle tutkinto-opiskelijalle on nimetty oma, henkilökohtainen valmentaja, joka tukee ja valmentaa opintojen aikana. Valmennusta järjestetään sekä yksilö, että ryhmäohjauksena. Humakin mallin mukaan jokaisessa valmennustilanteessa tukea tarvitsevia opiskelijoita kohdellaan arvostavasti ja heidän kyvykkyysuskomuksiaan tuetaan.

Opinto-ohjaus

Tarvittaessa apua saa myös opinto-ohjaajilta. Humakin jokaiselle kampukselle on nimetty oma opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaajat toimivat myös alueiden opiskelijahyvinvoinnista vastaavina lehtoreina ja heidän keskeisin tehtävänsä on opiskelijoiden auttaminen opiskelun haasteissa.

Humakin lehtori, opinto-ohjaaja, Hanna Putkonen-Kankaanpää kertoo, että erityistä tukea voi tarvita kuka vain ammattikorkeakoulu opintojensa aikana. Tuen tarpeet ovat erilaisia. Tukea voidaan tarvita opintoihin liittyen tai tuen tarpeen taustalla voi olla vaikkapa lukihäiriö, kielivaikeuksia tai esimerkiksi ongelmia oman jaksamisen tai mielenterveyden kanssa.

Opintojen ohjaus perustuu hyvin pitkältä jokaisen ohjaajan/valmentajan tai opinto-ohjaajan omaan tapaan tehdä työtä. Putkonen-Kankaanpää (2020) kertoo, että hänelle tärkeintä on, että keskustelemaan voi tulla matalalla kynnyksellä.

Oman ohjauksensa ohjenuorana Putkonen-Kankaanpää pitää neljää K-kirjainta: Kuuntelu. Kunnioitus. Keskustelu. Kiitos.

Opinto-ohjaaja auttaa, neuvoo, ohjaa eteenpäin ja tukee opiskelijoita. Opinto-ohjaajan luokse voi tulla pientenkin murheiden tai opiskeluun liittyvien haasteiden kanssa (Putkonen-Kankaanpää 2020.) Opiskelija voi sopia opinto-ohjaajien kanssa yksilötapaamisen kasvotusten, olla etäyhteydessä verkossa tai osallistua erilaisiin pajoihin ja teemapäiviin.

Opintojen ohjausta Humakissa pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja oikea-aikaisesti.

Kuvistuskuva: ” Opinto-ohjaajat auttavat, tukevat ja neuvovat opiskelijoita monenlaisissa haasteissa.” Kuva: Päivi Hietaniemi.

Tukitoimet opintoihin Humakissa

Humakissa pyritään siihen, että jokaisen opiskelijan on mahdollista osallistua ja toimia yhdenvertaisesti. Lehtorit pyrkivät omalta osaltaan varmistamaan, että jokaisen opiskelijan on mahdollista osallistua opetukseen. Omista tarpeista ja toiveista on hyvä kertoa, jotta ne osataan ottaa huomioon esimerkiksi verkko-opetusta suunniteltaessa.

Ohjausta ja tukea löytyy myös opintojaksotarjonnasta. Pakollinen opintojakso Ammatillinen Kehittyminen 5 op auttaa opiskelijaa mm. oman ammatti-identiteetin rakentamisessa. Lisätukea omiin opintoihin voi saada myös osallistumalla vapaasti valittaviin opintojaksoihin: Otetta opintoihin 2 op tai Askeleita urapolulla 2 op.

Humakissa on mahdollista suorittaa opintoja erilaisilla tavoilla. Opiskelijan on mahdollista saada esimerkiksi lisäaikaa tehtävien tekemiseen tai tenttitilanteeseen. Tarjolla on myös vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä kuten esimerkiksi mahdollisuus tietokoneen käyttöön, erilliseen rauhalliseen tilaan tai suulliseen tenttiin. Opiskeluun on myös mahdollista saada tukipalveluja kuten tulkkauspalvelua, apuvälineitä, henkilökohtaista avustajaa tai kuljetuspalvelua.

Lopuksi

Humakissa ohjausta ja tukea on tarjolla opiskelijoille, jotka sitä kokevat tarvitsevansa. Tukea tarjotaan, vaikka laki siihen ei varsinaisesti velvoitakaan. Tuen tarpeen esille tulo ja avun saanti vaatii kuitenkin opiskelijalta itseltään myös aktiivisuutta ja halua ottaa tarjottu apu ja tuki vastaan.

Työssäni varhaiskasvatuspuolella tukea lapselle tarjotaan hyvin aikuisjohteisesti. Aikuinen määrittelee lapsen tuen tarpeen ja siihen tarvittavat tukimuodot. Ammattikorkeakouluissa opiskelijat ovat jo itse aikuisia. He määrittelevät oman tukensa tarpeen. Siihen määrittelyyn on onneksi kuitenkin tarvittaessa tarjolla myös apua ja tukea.

Kirjoittaja: Humakin Yhteisöpedagogi Move opiskelija. Päivi Hietaniemi. Tehty osana Tuura-Tukea Urapolulle hanketta ja kehittävää harjoittelua.

Lähteet

Ammattikorkeakoulu laki 14.11.2014/932

Humanistinen ammattikorkeakoulu. 2019. Esteettömyysopas. Esteettömyysopas-Humak. Pdf. https://wiki.humak.fi/pages/viewpage.action?pageId=2984025&preview=/2984025/19103777/Esteetto%CC%88myysopas-Humak.pdf

Humanistinen ammattikorkeakoulu. 2020. Wiki. Opintojen suorittaminen. Valmennuspedagogiikka. Tekstin lisännyt Harjula Pekka. Henrikson Johanna, muokannut tekstin 8.5.2020 Viitattu 19.5.2020. Internet. https://wiki.humak.fi/display/OJOS/Valmennuspedagogiikka

Humanistinen ammattikorkeakoulu. 2020. Wiki. Opintojen suorittaminen. Ohjaus ja valmennus opintojen aikana. Tekstiä muokattu Henrikson Johanna 8.5.2020. Viitattu 19.5.2020. Internet. https://wiki.humak.fi/display/OJOS/Ohjaus+ja+valmennus+opintojen+aikana 

Humanistinen ammattikorkeakoulu. 2020. Ohjaus ja valmennus opintojen aikana. Huoneentaulu. Viitattu 19.5.2020. Internetlähde. https://www.thinglink.com/card/1304403846897860610

Humanistinen ammattikorkeakoulu. 2020. Opinto-ohjaajat.   Viitattu 22.8.2020. https://wiki.humak.fi/display/OJOS/Opinto-ohjaajat

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta 17.5.2019 695/2019

Putkonen-Kankaanpää Hanna. 20.4.2020. Lehtori Humanistinen Ammattikorkeakoulu. Haastattelu.

Erityisen oppijan polkua tarkastelemassa lakien kautta

Päivi Hietaniemi opiskelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiikkaa YP-Movessa, joka on monimuotoverkkotutkinto. Verkkotutkinto mahdollistaa sen, että opiskelija pystyy opiskelemaan ajasta ja paikasta riippumatta sekä yhdistämään opinnot oman päivätyöni kanssa. 

Lähdin mukaan neljän ammattikorkeakoulun yhteiseen Tuura-Tukea Urapolulle hankkeeseen Humakin kehittävän harjoittelujakson myötä ja tutustuin ammattikorkeakoulujen uraohjaus ja erityisohjaus maailmaan.

Työssäni varhaiskasvatuspuolella erityisen tuen -käsite on tuttu, mutta sen suhde ammattikorkeakoulupuolelle on uusi ja erilainen.

Erityinen tuki

Jokainen meistä tarvitsee tukea jossain vaiheessa elämäänsä ja opintojaan. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Erityisen tuen merkitys ja sisältö muuttuvat sen matkan varrella, jonka erityinen oppija kulkee varhaiskasvatuksen portailta ammattikorkeakoulun tasanteelle.

Suomessa monet eri lait määrittävät erityisen tuen huomioonottamista ja turvaavat oppijan polun aina viimeiselle tasanteelle saakka. Viimeisellä tasanteella, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, laki ei enää juurikaan määritä erityisen tuen tarpeeseen vastaamista. Erityisyys on otettava huomioon ilman sitä.

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteellakaan erityisyyden määrittely ei ole aivan selkeää. Lait antavat vain viitteitä ja suuntaviivoja. Ne eivät suoraan määritä vastauksia siihen: Kenelle, Mitä, Miten, Milloin, Missä vaiheessa ja Minkä verran erityistä tukea tulisi tarjota.

Kuvituskuva: ”Jokainen meistä on erityinen, jokainen pala on tärkeä ja kokonaisuuden kannalta merkityksellinen”. Pixabay.

Erityinen pieni polun alussa

Varhaiskasvatus on usein ensimmäinen askel oppimispolulla. Se saattaa olla ensimmäinen paikka, jossa erityisen tuen tarve havaitaan ja jossa pienen oppijan on lain mukaan saatava apua ja tukea.

Varhaiskasvatuslain (2018/540) mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan kehitystä, hyvinvointia ja oppimista tukevien tavoitteiden lisäksi lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteutuminen. Varhaiskasvatuslaki (2018/540) määrittää monialaisen yhteistyön tekemisestä, joka pitää sisällään lapsen oikeuden saada hyvinvointinsa ja kehityksensä tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja.

Tuen tarvetta ei kuitenkaan määritellä, eikä se ole yksinkertaista: Säädöksissä on todettu, että lapsella on oikeus saada tukea tarvittaessa ja tarvetta vastaavassa määrässä, mutta se, miten tuen tarve määritellään, kuka sen määrittelee ja miten tuki resursoidaan, ei olekaan niin selkeää. Tuen järjestäminen edellyttää usein lääketieteen asiantuntijan antamaa lausuntoa. (Neitola 2019.)

Erityistä polkua eteenpäin koulureppu heiluen

Perusopetuslain säädöksissä tuen muodot ja prosessi ovat jäsentyneempiä kuin varhaiskasvatuksessa (Neitola 2019).

Opetushallituksen mukaan erityinen tuki perusopetuksessa muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Sen mukaan erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista oppimisen tukea. Erityisopetuksen ja oppilaan saaman muun tuen tulisi muodostaa järjestelmällinen ja suunnitelmallinen kokonaisuus. (Opetushallitus 2020.)

Perusopetuslaki (1998/628) määrittää perusopetuksessa olevan oppilaan oikeudesta tukiopetukseen ja osa-aikaiseen perusopetukseen (16§), tehostettuun tukeen (16a§) ja erityiseen tukeen (17§). Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tulee tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (17a§).

Myös Opiskelija- ja oppilashuoltolaki (1287/2013) takaavat osaltaan sekä perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen että lukio opiskelijan oikeuksia (1§). Tämän lain tarkoituksena on edistää oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä ja turvata varhainen tuki sitä tarvitsevalle (2§). Laki turvaa oppilaan oikeuden saada psykologi- ja kuraattoripalveluita (15§) sekä oikeuden opiskeluterveydenhuoltoon (17§).

Erityisen oppijan koulureppu on turvattu häntä suojaavilla ja tukevilla lakipykälillä. Tukea on tarjottava. Määritelmät ovat selkeämpiä ja tuen tarvetta oppimiseen liittyen on helpompi määritellä. Tuen tarve muussa elämässä ja erityisyys psyykkisen tai sosiaalisen elämänhallinnan suhteen saattaa silti jäädä helposti perusopetuksessakin huomaamatta.

Kuvituskuva.

Nuorena erityisen oppijan mutkikkaalla polulla

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) määrittää jokaisen ammattikoulua käyvän opiskelijan oikeudesta saada henkilökohtaista opinto-ohjausta (61§).

Osana tutkintokoulutusta voidaan tutkinnon perusteissa määrätyn lisäksi järjestää myös opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja (63§). Ammatillisessa koulutuksessa oppilaalla on oikeus erityiseen tukeen (64§), vaativaan erityiseen tukeen (65§) tai ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamiseen (66§).

Samoin Lukiolaki (714/2018) takaa opiskelijoille oikeuden säännölliseen opinto-ohjaukseen sekä oikeuden saada ohjausta jatko- tai muihin opintoihin hakeutumiseen. Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella henkilöllä, joka ei saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavaan koulutukseen, on myös oikeus saada urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta. (Lukiolaki 714/2018, 24§). Opiskelijalla on myös lukiossa oikeus oppimisen tukeen ja erityisopetukseen (28§) sekä oikeus opiskelun poikkeavaan järjestämiseen (29§).

Erityinen tasanna polun päässä

Tähän polun kohtaan loppuvat erityisen tuen lakimääräykset.

Ammattikorkeakoululaista löytyy maininta, että ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot ja opintojen ohjaus niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (Ammattikorkeakoululaki 2014,14§). Opiskelijalla on myös oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, joka pitää sisällään esteettömyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden käsitteet (Ammattikorkeakoululaki 2014, 31§).

Myös Laki Korkeakouluopiskelijoiden Opiskeluterveydenhuollosta (695/2109) määrittää jonkin verran erityistä tukea tarvitsevan oppilaan avun saantia. Yliopistolaki (2009/558) noudattaa vastaavaa kaavaa. Viittaus oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön (41a§) on ainoa erityisyyttä huomioiva viittaus Ylipistolain puitteissa.

Moni ammattikorkeakoulu ja yliopisto kuitenkin tarjoavat erityisille oppijoilleen monenlaista tukea, apua ja opinto-ohjausta. Saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmasta pyritään opinnot järjestämään niin, että osallistuminen on kaikille mahdollista.

Kuvistuskuva: ”Jokaisella on oikeus saada apua ja tukea opintoihinsa ja elämäänsä.”

Seuraavassa blogikirjoituksessani avaan hieman enemmän Humanistisen ammattikorkeakoulun ohjaus- ja valmennus käytäntöjä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että:

Erityisyys on ainutlaatuista.

Jokainen meistä on erityinen. Joskus erityisyyden määrittelyyn on tarvetta, toisinaan ei. Lakitekstejä tärkeämpää on huomata ja arvostaa omaa ja muiden ainutlaatuisuutta. Kunnioittaa kaikkien ihmisten tärkeyttä ja erityisyyttä. Auttaa tarvittaessa ja ottaa apua vastaan.

Kaikki lähtee lopulta yksilöllisyydestä, erityisyydestä ja ainutlaatuisuudesta. Siitä, että ne huomataan ja huomioidaan. Hyväksytään ja ymmärretään erityisyys myös vahvuutena.

Kyseessä on aina ainutlaatuinen ihminen. Oli hän sitten varhaiskasvatuksessa touhuava kolmevuotias tai ammattikorkeakoulua suorittava 30-vuotias. Me kaikki tarvitsemme joskus toisen ihmisen tukea, apua ja ohjausta. Erityistä huomiota, matkalla kohti omaa ihmisyyttä.

Teksti: Humakin, Yhteisöpedagogi Move-opiskelija. Päivi Hietaniemi. Kirjoitus on osa Tuura-Tukea Urapolulle hanketta ja kehittävää harjoittelua.

Lähteet:

Ammattikorkeakoulu laki 14.11.2014/932

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta 17.5.2019 695/2019

Lukiolaki 714/2018

Neitola Marita. 14.6.2019. KT, yliopistonlehtori Turun yliopiston opettajakoulutus. Tutkittua varhaiskasvatuksesta. Vieraskynä. Lapsen tuen tarve ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä kolmiportaisesta tuesta. Viitattu 12.5.2020. Internetsivu. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2019/06/14/lasten-tuen-tarve-ja-varhaiskasvatuksen-erityisopettajien-nakemyksia-kolmiportaisesta-tuesta/

Opetushallitus 2020. Erityinen tuki. Viitattu 12.5.2020. Internetsivu. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/erityinen-tuki

Opiskelija- ja oppilashuoltolaki (1287/2013)

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

Varhaiskasvatuslaki 13.07. 2018/540

Yliopistolaki 24.7.2009/558

Rohkeasti kokemassa maailmaa – tulkkiopiskelijan kokemuksia Senegalista

“Onnekseni sujuva ranskankielen taito ei ollutkaan kynnyskysymys päästäkseni kahden viikon viestintäharjoitteluun Naatange Art La –hankkeessa”, toteaa viittomakielen tulkkiopiskelija Outi Varppee.

Outi kirjoittaa harjoittelumatkansa kokemuksista ja annista Senegalissa, Afrikan läntisimmässä valtiossa. Kirjoitus on osa Humakin “Opiskelijan silmin” -blogisarjaa.

Vaihto-opiskelu antaa mahdollisuuden ottaa kaiken irti opiskelusta

Matkani suuntautui Ulkoministeriön rahoittamaan ja Lasten ja nuorten säätiön organisoimaan kehitysyhteistyöhankkeeseen Dakariin, jossa pääkumppanijärjestönä toimii Synapse Center.

Humak toimii yhteistyössä Lasten ja nuorten säätiön toiminnassa monin tavoin, kuten tässä Taiteesta hyvinvointia -yrittäjyyskoulutuksessa. Humakilla on sopimus Lasten ja nuorten säätiön kanssa kahden opiskelijan lähettämisestä kahden viikon hanketyömatkalle Senegaliin joka vuosi.

Ensi vuonna on tarjolla hankematka vielä kahdelle opiskelijalle.

Mukaani matkalle lähti ensimmäisen vuoden yhteisöpedagogi-opiskelija Sointu Condé, jolla on niinikään rautainen asiantuntemus Länsi-Afrikan sosiokulttuurisesta tilanteesta.

Paikallisina kulttuuri- ja kielitulkkeina toimivat kaksi yliopisto-opiskelijaa, Vanessa  ja Tanor, jotka hallitsivat niin puhutun wolofin kielen, jota tarvittiin kommunikoidessa paikallisten kanssa, kuin ranskan ja englannin kielenkin, joita tarvittiin käännöstöissä.

Tulkkiopiskelija harjoittelussa Senegalissa.
Vasemmalla viestintätehotiimi täynnä intoa: Vanessa, Sointu ,Tanor ja minä. Keskellä KUVAKOM-sovellus ladattuna Synapse Centerin johtajan Ciré Kanen puhelimeen. Oikealla ovat Senegalin vammaisten kattojärjestön HandiEcon toiminnasta vastaavat E. T. Diémé ja Y. N. Koné. Kuvat: Outi Varppee.

KUVAKOM-sovellukseen tutustuttiin innokkaasti

“Suuntaudun tulkkausalan opiskelussani kuurosokeisiin asiakkaisiin sekä monimuotoiseen tulkkaukseen erilaisille asiakasryhmille”, kuvaa Outi opintojaan.

Kuvako-hanke, Humakin kehittämä kuvakommunikaatiomenetelmä sekä sen KUVAKOM-sovellus oli juuri lanseerattu ennen matkaa.

Sainkin kunnian viedä tietoutta monelle paikalliselle sidosryhmän toimijalle. Esittelin sovellusta Synapse Centerin henkilökunnalle, La Factory -musiikkialan koulutusohjelmassa, Africulturban-graafiseen koulutusohjelmassa ja HandiEco-vammaisjärjestössä, jossa toteutetaan vaatetus- ja muotisuunnittelukoulutusohjelmaa. Siellä sovellusta ladattiin innostuneina useaan puhelimeen ja sitä tutkittiin suurella mielenkiinnolla myös kuuron käyttäjän toimesta.

SenCirk-sirkuskoulussa koulutetaan sirkusalan ammattilaisia kanadalaisen esittävän taiteen yrityksen Cirque du Soleilin Cirque du Monde  -sosiaalisen sirkuksen menetelmien mukaan. Tällä hetkellä siellä ei koulutustilanteen vuoksi ollut tarvetta sovellukselle.

Tapasin myös Suomen evankelis-luterilaisen lähetysseuran FELMin kehitysyhteistyökoordinaattorin. Hänen toimialueena on koko Länsi-Afrikka ja niinpä KUVAKOM tulee nyt tutuksi myös diakoniatyön kautta.

Yhteisöpedagogi opiskelija Senegalissa harjoittelussa.
Vasemmalla Sointu seuraa La Factoryn jammailua. Oikealla esimerkkejä HandiEcon koulutuksessa suunnitelluista vaatteista ja sisustuselementeistä. Kuvat: Outi Varppee.

Kokemuksien pohjalta pääsi arvioimaan hankkeen toteutumista

Nämä erilliset kymmenen kuukauden mittaiset taide- ja yrittäjyyskoulutusohjelmat tähtäävät haasteellisissa elämäntilanteissa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten senegalilaisten integroitumiseen työelämään arvostettuina ja taitavina yrittäjinä. Kursseilla nuorille opetetaan myös kansalaiskasvatusta, ympäristötietoutta ja markkinointia.

Humakin opiskelijana ja harjoittelijana tehtäväni oli tutustua näihin neljään eri koulutusohjelmaan. Sain haastatella opiskelijoita ja jo valmistuneita nuoria. Arvioin kuulemani ja kokemani pohjalta hankkeen edistymistä ja toteutumista.

Soinnun kanssa olimme myös vastuussa dokumentaarisesta kuvamateriaalista ja viestinnästä. Materiaalia tullaan Suomessa käyttämään hankkeen tiedotuksessa.

Lue myös 24.10.2019 julkaistu uutinen Outin matkasta Senegaliin.

Viittomakieltä Ranskassa

Tulkkiopinnoissa ajatukset vaihtoon lähtemisestä tulevat ajankohtaiseksi tyypillisesti toisen opintovuoden syksyllä. Visuaalinen maailma on avautunut ja viitotun kielen taito on usein sillä tasolla, että kansainväliset ympyrät ja uuden viittomakielen opetteleminen ovat mahdollisia. Jos usean kuukauden poissaolo Suomesta ei ole kuitenkaan toteutettavissa, muiden maiden tuulia voi päästä aistimaan muutenkin ja lyhemmätkin reissut voi opinnollistaa.

“Pääsin nojatuolimatkailemaan heinäkuussa, kun seurasin tulkkiopiskelija Suvi Tynkkysen kuukauden mittaista matkaa Etelä-Ranskassa”, kuvaa lehtori Karoliina Miettinen opiskelijansa opintomatkaraportointia.

Matkaa edelsi yhteinen suunnittelu ”Tutustuminen muihin viitottuihin kieliin” -opintojakson sisällöistä sekä Suvin oma valmistautuminen ja perehtyminen kansainväliseen viittomiseen sekä Clin D’oeil -festivaaliin.

Annetaan Suvin kertoa itse lisää:

“Olen 3. vuoden tulkkiopiskelija ja viime talvena havahduin; lähestyn 30:tä ikävuotta ja mitäpä tässä nyt sitten tekisi!”

Tämä kriisintunne päättyi lopulta siihen, että päätin lähteä Ranskaan kuukaudeksi. Jotta matkasta saisi vielä repäisevämmän, päätin liittää matkan opiskeluihini.

Mitä sitten tein Ranskassa?

“Ranskan matka inspiroi tulevaa tulkin ammattia kohti”, kertoo Suvi Tynkkynen.

Tarkoitukseni oli viettää koko heinäkuu Ranskassa kahden viittomakielisen ystäväni luona.

Matka oli ”lomamatka”, mutta koska vietin neljä viikkoa täysin viittomakielisessä ympäristössä, oli luontevaa opinnollistaa matka osittain.

Onnekseni matkasta ja sen ideasta innostuttiin koululla. Rakentamalla matkan ympärille hyvän opintokokonaisuuden, sain suoritettua viisi opintopistettä.

“Matkan tarkoitus oli kehittää omaa visuaalista hahmotuskykyä, sekä opetella kansainvälistä viittomista ja ranskalaista viittomakieltä.”

Pidin matkan ajan viitottua blogia (https://signinginfrance.blogspot.com/).

Kuurojen kansainväliset festivaalit

Ajoitin matkan heinäkuulle, koska 4.-7. heinäkuuta Reimsissä järjestettiin Clin D’oeil festivaalit eli kuurojen kansainväliset festivaalit. Matka alkoi siis suoraan yli 20 000 viittovan ihmisen joukossa, joista vain pieni osa osasi suomalaista viittomakieltä.

Suomalainen Teatteri Totti kuurojen festivaaleilla. Kuva Suvi Tynkkynen.

Luonnollisesti olin aluksi täysin ulalla; en pysynyt keskusteluissa mukana ja silmät väsyivät nopeasti. Onneksi ystäväni auttoivat paljon.

He tulkkasivat minulle ja antoivat vinkkejä siitä, kuinka voin keskustella henkilön kanssa, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä.

“Ja lopulta onnistumisen tunteita tulikin!”

Festivaalit olivat aivan mahtavat. Festivaalit koostuivat erilaisista esityksistä, näytelmistä, stand-upista, musiikista. Kuurojen maailmasta löytyy paljon viittomakielisiä artisteja ja esiintyjiä, joilla on monenlaista osaamista.

Myös Signmark veti hienon keikan viittomakielellä. Kuva Suvi Tynkkynen.

“Pakko” on voimakkain tapa oppia

Festivaalien jälkeen ajoimme Toulouseen, jossa ystäväni asuvat, ja jossa vietin loput 3 viikkoa. Meillä ei ollut mitään ihmeellisiä suunnitelmia, muuta kuin lomailla.

Heidän ystäväpiiri koostui monista kuuroista, joita tapasimme paljon. Oli todella hämmentävää yrittää keskustella ihmisen kanssa, jonka kanssa en jakanut minkäänlaista yhteistä kieltä.

Itse en osaa ranskaa, eikä moni heistä ymmärtänyt englantia, joten kirjoittaminenkaan ei auttanut. Tilanne pakotti etsimään keinoja, kuinka tuoda oma asia ilmi. Pikkuhiljaa kommunikointi alkoi sujua.

Toulouse on varsinainen kuurojen kaupunki.

“Suosittu kuurojen perustama yritys L’Oreille Cassée Tapas Bar & Restaurant on paikka, jossa viittomakieli kukoistaa asiakaspalvelussa.”

Kuulevat asiakkaat ovat myös tervetulleita, mutta paikka toimii visuaalisen kulttuurin ehdoilla.

L’Oreille Cassée Tapas Bar & Restaurant -menun takapuoli kertoo kuinka kuurojen kanssa voi kommunikoida. Kuva Suvi Tynkkynen.

Toinen mielenkiintoinen paikka oli kirjakauppa Louï-Lire, jossa on tarjolla paljon erilaista viittomakielistä materiaalia.

Oman viittomisen kehittyminen

Mitä opin, kuinka viittomiseni sitten kehittyi?

Visuaalinen hahmotuskykyni kehittyi todella paljon. Pystyn hahmottamaan erilaisia visuaalisia viittomia ja eleitä, kun ennen tarvitsen suomen kielen siihen tueksi. Osaan poimia kansainvälisiä tai ranskalaisia viittomia, vaikka en itse tuota sujuvaa viittomista näiden pohjalta.

“Kaiken kaikkiaan kykenen keskustelemaan henkilön kanssa, jonka kanssa meillä ei ole yhteistä kieltä. Ja tämä oli matkan tärkein tavoite.”

Suosittelen tämänkaltaista matkaa kaikille, joita ei kiinnosta vaihtoon lähtö tai se ei ole mahdollista. Sain matkasta paljon irti, kun tarkoitus ei ollut ainoastaan opiskella tietyin määritelmin.

Minulla ei ollut stressiä siitä, mitä minun pitää tehdä ja milloin, kun sain itse määritellä matkan tarkoituksen ja vaikuttaa opintojakson sisältöihin ja toteutukseen. Sain ottaa omat askeleeni, kehittyä omaan tahtiin ja päättää omat keinoni.

Matka oli tietyllä tapaa rankka, mutta opettava. Koen saaneeni todella paljon ”jotakin ekstraa” omaan opiskeluuni.

Tällä valjakolla painoimme Ranskassa eteenpäin ja heille kuuluu myös iso kiitos matkan onnistumisesta. Kuva Suvi Tynkkynen.

Kirjoittaja: Karoliina Miettinen, FM, viittomakielen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja: Suvi Tynkkynen, tulkkiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu