Tuleeko minusta koskaan tulkkia?

Yleinen

Olen Melinda Ahonen ja opiskelen Humakissa avoimen ammattikorkeakoulun väyläopinnoilla ensimmäistä vuotta viittomakielen tulkiksi. Korkeakouluopiskeluiden aloittaminen on saanut minut tutkiskelemaan omia kykyjäni ja oppimistani.

Tie tulkkiopintoihin

Aloitin ensimmäiset korkeakouluopiskeluni nyt syksyllä 2020 aivan toisenlaisen alan parissa mitä olin ensin suunnitellut. En päässyt opiskelemaan Metropoliaan vestonomiksi, joten päätin hakea Humakiin tulkin väyläopintoihin päähänpistosta.

Nopeasti alkuhuuman ja fuksiaisten jälkeen tuli pudotus maan pinnalle. Vaikka olin ollut vasta kuukauden koulussa, kuvittelin, että minun olisi täytynyt hallita ala jo täydellisesti ja nähdä sieluni silmin itseni tulkkaamassa ilmastokonferenssissa tuhansille ihmisille.

Tämän ajatuksen olin muodostanut ihan itse omassa päänupissani, kyse ei ollut ulkoisesta painostuksesta.

Uskoin myös, että muut varmasti olisivat jo varsin kykeneväisiä näihin vaativiin tehtäviin, kun itse osasin viittoa juuri ja juuri koiran. Tai vähintäänkin kaikki muut osasivat jo ainakin kaikki perusasiat, ja olivat edellä minua ennen kuin ehdin edes sitä osaamaani koiraa viittoa.

 Kirjoittaja istuu rennosti sohvalla kahvikupin kanssa hymyillen.

Kirjoittaja Melinda kokee, että koulukavereiden kanssa juttelu helpottaa opiskelustressiä.

Huijari? En minä ainakaan

Huijarisyndrooma on etenkin korkeakoulutettujen vaiva, ja moni kärsii siitä jossain vaiheessa elämäänsä, useimmiten työuran alussa (Tiessalo, Paula 2017).

Elämässä huijarisyndrooma näkyy mielestäni siinä, kun tuntuu ettei kykene suorittamaan aloitettua koulutusta loppuun. Opiskelija ei yksinkertaisesti pysty uskomaan, että voisi itse kehittyä samanlaiseksi asiantuntijaksi kuin kaikki muutkin.

Huijarisyndrooma näkyy myös siinä, kun kokee jatkuvaa painetta omasta oppimisestaan ja pelkää olevansa huonompi oppija kuin muut, tai yksinkertaisesti vain muita tyhmempi.

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa (2020) ilmenee että ammattikorkeakoulutuksessa keskeyttämisprosentti on 7.1. Kannustan opiskelijoita puhumaan tunteistaan ja peloistaan. Toivon että kaikki opiskelijat saisivat sen tuen mitä tarvitsevat eivätkä lopettaisi opiskeluita ainakaan omien kykyjen aliarvioinnin vuoksi.

Kaikille kanssaopiskelijoilleni haluan sanoa, että kyllä meistäkin niitä asiantuntijoita vielä tulee. Jokainen meistä ei yksinkertaisesti voi olla huijari.

Tyttö pitää Maol-taulukkokirjaa väärinpäin, ja kurkistaa sen takaa epäilevänä.

Huijarisyndrooma saa meidät uskomaan, että muut ovat taitavampia kuin me.

Teksti: Melinda Ahonen, Tulkki (AMK), väyläopiskelija, Humak. Toim. Humak viestintä.
Kuvat: Aleksi Karvinen

Lähteet:

Tiessalo, Paula 2017. Huijarisyndrooma piinaa korkeasti koulutettuja –”On suunnaton häpeä, jos muut tajuavat, miten tyhmä olen”. YLE 12.2.2017. Viitattu 26.11.2020. https://yle.fi/uutiset/3-9451811

Koulutustilastot 2020. Koulutuksen keskeytti 5,4 prosenttia opiskelijoista. Tilastokeskus 12.3.2020. Viitattu 26.11.2020. https://stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_tie_001_fi.html

Last modified: 7.12.2020