Työn ohella monimuotona uuteen ammattiin

tulkki

Hei, olen Heidi, 42-vuotias sairaanhoitaja. Aika tyypillinen kuvaus ihmisestä, eikö? Olennaisina tietoina uudesta ihmisestä tunnutaan pidettävän nimeä, ikää ja ammattia. Ammatti-identiteetti itsessään muotoutuu vuosien saatossa ja sulautuu ihmisen varsinaiseen identiteettiin. Nyt olen muutoksen vaiheessa, jossa jo 18 vuotta identiteettiäni muokannut sairaanhoitajan ammatti on vaihtumassa tulkin ammattiin. Aloitin Tulkki (AMK), tulkkaus ja kommunikaation ohjaus -opinnot tänä syksynä. 

Ammatti-identiteetti muutoksessa 

Halu opiskella tulkin ammattiin lähti ensisijaisesti halusta vaihtaa alaa, koska nykyisellä alallani en enää viihdy. Kommunikointi ja ihmisten välinen viestintä ja kaikkien oikeus ilmaista itseään kiinnostavat. Haluan olla mahdollistamassa sitä tulevassa ammatissani. Vaikka ammatin vaihto tapahtuu omasta halustani, on edessä varmasti prosessi, joka ei ole helppo eikä yksinkertainen. 

Mirva Heikkilä tutkimuksessaan toteaa, että vaikeuksia tuo luopumisen tuska vanhasta alasta, välitilan epämääräisyyden tuntemukset sekä uuden ja vanhan maailman välinen ristiriita (Heikkilä 2019, 22). Uusi ammatti kutkuttelee, mutta myös luo jännitystä, kun ei pysty ennustamaan tulevaa. Omaa ammatillista kasvuaan ei pysty etukäteen ennustamaan (Heikkilä 2019, 26), vaan aika näyttää, miten uusi ammatti-identiteetti muotoutuu.

Mielessäni olen kuvitellut, millainen olisin tulevassa ammatissani ja millaisia olisivat tulevat työtehtäväni. Samalla olen pohdiskellut, miten paljon aiempi ammatti-identiteettini vaikuttaa uuden muodostumiseen ja kuinka hyvin osaan sen jättää taakseni. Opiskelu aikuisena väkisin kiinnittyy myös aikaisempaan ammatilliseen identiteettiin (Heikkilä 2019, 30). 

Työnteon ja opiskelun yhdistäminen 

Nelikymppisenä perheellisenä ei opiskelu ole yhtä helppoa kuin kaksikymppisenä yksineläjänä. Asuminen, perheen menot, kasvavat lapset jne. asettavat haasteita opiskelun ja taloudellisen budjetin yhteensovittamiselle. Monimuoto-opinnoissa on ajatus, että työnteon ja opiskelun voi yhdistää.

Kuvittelin, että pystyn opiskelemaan työnteon ohella, mutta ennemminkin termi ”monimuoto” pitäisi ymmärtää niin, että työnteko on mahdollista opiskelun ohella. Tämä yhtälö ei ole ollut helppo ja olen aistinut ryhmätovereistani saman tuskan näiden asioiden yhdistämisessä. Vertaistuki tässä onkin ollut korvaamatonta!  

Ajanhallinta tekemisen keskiössä

Ajanhallinta. Sitä on täytynyt opetella todella! Ostin vuosien jälkeen jälleen itselleni konkreettisen, kovakantisen kalenterin, johon merkkaan, milloin olen ajatellut tehdä mitäkin tehtäviä ja milloin on työpäiviä tai muita pakollisia menoja. Erilliselle sivulle olen koonnut eri opintojaksojen suoritettavat tehtävät, jotta minun ei tarvitse kantaa niitä mielessäni koko ajan. Aluksi tämäkin tehtävä tuntui vaikealta, mutta pikkuhiljaa siihenkin opin.

Ajankäyttöä suunnitellessa on hyvä miettiä, mitä teen minäkin päivänä ja missä järjestyksessä tehtäviä teen (Nyyti Ry). Suurempia tehtäviä on hyvä jakaa osatavoitteisiin, jolloin niitä on helpompi hallita ja näissä onnistuminen lisää motivaatiota (Nummelin 2020, luku 6). Helposti tekemisen tiimellyksessä tauot tahtovat unohtua. Niiden pitämistä olen joutunut opettelemaan. Se, että nousen hetkeksi seisomaan, teen muutaman pienen verryttelyliikkeen tai käyn vaikka viemässä roskat ulos, katkaisevat työskentelyä ja voivat virkistää ja tehtävään palatessa äsken vaikeaksi kokemani asia saattaa avautua aivan eri tavalla. 

Avonainen kalenteri, jossa merkintöjä. Kalenteri avoimen läppärin päällä. Kalenterin vasemman sivun päällä kynä.
Ajankäytön suunnitteleminen on tärkeässä osassa töiden ja opiskelun yhdistämisessä.

Stressi, sen hallinta ja armollisuus itseä kohtaan 

Opiskelu töiden ohella on omiaan luomaan stressiä, johon voi vaikuttaa paitsi ajanhallinnalla, myös monilla muilla keinoin. On olemassa myönteistä stressiä, joka toimintatarmona, energiana ja tehokkuutena sekä valmistaa suoritukseen, että palauttaa siitä (Mieli Ry). Kuormittava ja pitkittynyt stressi puolestaan on haitallista ja ihmisen terveyttä ja toimintakykyä huonontava. 

Itse koen olevani herkkä stressaamaan ja taipuvainen suorittamaan vähän kaikkea. On siis täytynyt opetella tunnistamaan stressaavia tekijöitä elämässäni, niiden vaikutuksia ja sitä, miten voin niihin vaikuttaa. Nopeita rentoutumisen muotoja ovat hengitys ja huomion kiinnittäminen tähän hetkeen (Nummelin 2020, luku 6). Ajatusten pyöriessä päässä nukkumaan ruvetessa olen alkanut hengittää tietoisesti ja saanut näin rauhoitettua itseäni. 

Stressin hallinnassa tärkeää on kuitenkin ennaltaehkäisy. Tässä pyhänä kolminaisuutena on pidetty unta, ravintoa ja liikuntaa. Eikä suotta. Kerrotaan, että nukkuessa aivot puhdistuvat ja aivojen energiavarastot täydentyvät ja opitut asiat jäsentyvät (Nummelin 2020, luku 7). Nykyisessä ”24/7-yhteiskunnassa” jatkuvan suorittamisen ympäröimänä unen arvostaminen unohtuu. Avaimena parempaan yöuneen pidetäänkin asennemuutosta, jossa arvostetaan unen merkitystä (Nummelin 2020, luku 7). Siispä, televisio aiemmin kiinni ja somettaminen sikseen ja ajoissa höyhensaarille! 

Kissa nukkuu selällään sängyn päädyssä. Kissan alla valkoinen pussilakana, jossa mustia kukkakuvioita.
Unta pitäisi ymmärtää arvostaa. Sillä on suuri merkitys oppimisessa ja stressin hallinnassa.

Ravinnon merkitystä ei voi väheksyä. Kaikki tiedämme, että säännöllinen ja monipuolinen ruokailu on kaiken A ja O terveyden ylläpitämisessä ja siten myös stressin hallinnassa. Kiireessä ja väsyneenä, ajanhallinnan ajoittain ontuessa tämä ei vaan ole niin helppoa. Suklaasta kokee saavansa ihan ehdottomasti helpotusta hetkeen. Stressaantuneena tekeekin mieli makeita ja rasvaisia herkkuja, jotka nostavat nopeasti verensokeria ja lisäävät hetkellisesti energiaa (Nummelin 2020, luku 7).

Eikä pieni suklaa mitään haittaakaan. Tärkeintä olisi kuitenkin saada pidettyä jokapäiväinen ruokailu säännöllisenä ja tasapainoisena. Terveellisestä ruokailusta huolehtiminen pitää kunnossa elimistön, mikä vaikuttaa stressin säätelyyn (Nummelin 2020, luku 7). 

Ateria lautasella. Vasemmalla makaronilaatikkoa, oikealla kasviksia. Lautasen oikealla puolella haarukka ja maitolasillinen.
Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu ylläpitää jaksamista.

Liikunta parantaa fyysistä kuntoa, rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Kaikki tärkeitä aseita stressiä vastaan. Säännöllinen liikunta pienentää stressihormonien ja lisää mielihyvähormonien pitoisuuksia elimistössä (Nummelin 2020, luku 7). Kiireisen opiskelun ja töiden ohella ajan järjestäminen liikunnalle voi olla haastavaa. On syytä tehdä sitä, mistä nauttii.

Itse koen ulkoilun miellyttävimpänä liikuntamuotona hektisessä arjessa. Luonto ja raikas ilma rentouttavat. Luonnossa liikkuminen parantaakin unenlaatua (Nummelin 2020, luku 7), joka jo todettiin tärkeäksi stressin ehkäisyssä. Olen myös yrittänyt opetella pienten juttujen lisäämistä opiskelun ja arjen lomaan. Tietokoneella työskennellessä välillä koitan tehdä verrytteleviä liikkeitä ja töissä hetken ollessa rauhallinen voin vaikka tehdä muutaman kyykyn. Pienillä teoillakin on merkitystä. 

Aurinkoinen, syksyinen maalaismaisema, jossa lenkkeilijän varjo. Hiekkatie, peltoa ja järvi.
Itselle mieluisa liikunta ylläpitää terveyttä ja jaksamista. Ulkoilu parantaa yöunta ja on omiaan lievittämään stressiä.

Stressiä opiskelussa luo herkästi myös vertailu toisiin. Toisilla on kokemusta ehkä jo opiskeltavasta alasta, mitä itsellä ei ole tai toiset ovat edenneet tehtävissään nopeammin kuin itse. Näiden asioiden kanssa itse olen joutunut tekemään ajatustyötä ja opettelemaan olemaan armollinen itselleni. Keskittyminen omaan opiskeluun on olennaisempaa kuin vertailu muihin. Opiskelutoverit ovat olleet myös tärkeässä osassa stressin lievittämisessä. Meillä on aktiivinen ja toisia tukeva ryhmä, jonka yhteisessä WhatsApp-ryhmässä saa apua ja tukea aina tarvitessaan.

Kaikki tämä on luonut uskoa tulevaan. Uskon, että pystyn tähän. Uskon, että minusta tulee vielä tulkki (AMK). 

Lähteet: 

Heikkilä, Mirva 2019. Alanvaihto ja ammatillisen identiteetin muutos ruumiillisina tiloina ja tuntemuksina. Aikuiskasvatus 1/19, 19-33. Viitattu 15.11.2021. https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/view/5520 

Mieli Ry 2021. Stressin hallinta. Viitattu 15.11.2021. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/ 

Nummelin, Tarja 2020. Hallitse stressiä. Tunnetaidoilla irti paineista (E-kirja.) Atena Kustannus Oy 

Nyyti Ry 2021. Ajanhallinta. Viitattu 15.11.2021. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/ajanhallinta/ 

Teksti & kuvat: Heidi Manninen

Last modified: 16.3.2022