Valloittavat sanamme – Omakehu-hanke

yhteisöpedagogi, Yleinen

Olen Sanna Keinänen, opintojensa loppuvaiheessa oleva yhteisöpedagogiopiskelija Turusta. Olen tehnyt Humakin “Omakehu”-nimiseen hankkeeseen kolmannen ja kehittävän harjoittelun, sekä kehittämistyön opintoja. Tässä blogissa pohditaan kommunikointia ja toinen toisensa ymmärtämistä Omakehu-hankkeen pohjalta.

Olen saanut niiden myötä kulkea opettavaisen matkan hanketyön ja erityisesti sanataiteen parissa. Humakin Omakehu-hankkeen blogikirjoituksessa 1.11.2021 hankepäällikkö Arto Lindholm ja minä kerroimme muun muassa hankkeen vaikuttavuuden arviointiin liittyneistä teemahaastatteluista (Keinänen & Lindholm 2021). Pohdin blogissani erästä joissakin haastatteluissa esiin noussutta laajalti eri aloja koskettavaa kehittämiskohdetta.

Kuvassa on Omakehu-hankkeen antologiajulkaisu. Etukannessa on yhteiskuvassa ihmisiä ja sen alla tekstiä: Olen-alkuisia lauseita erilaisin adjektiivein täydennyinä. Esimerkiksi: Olen hyvä, olen lahjakas, olen puhelias ja olen tuottelias.

Omakehu-hankkeen antologiajulkaisu. Etukannessa kootaan Olen-aluisia käsityksiä, kuten “olen hyvä, olen lahjakas, olen puhelias ja olen tuottelias”. Kuva: Sanna Keinänen.

Sanataidehanke-sanoilla taiteilua

Aiemmassa blogissamme kerroimme, että osallistujat sitoutuivat hankkeen toimintaan erittäin hyvin, se koettiin merkitykselliseksi ja voimaannuttavaksi. Tekemissäni haastatteluissa kävi silti ilmi, että osa hankkeessa käytetyistä termeistä oli osallistujille vieraita, kuten oli myös hankkeen taustaorganisaatio. Toisaalta kaikkien termien tietämistä ei pidetty tärkeänä. Olennaista Omakehu-hankkeessa oli kirjoittaminen ja tarinoiden kertominen.

Taitovalmentaja-termiä en ollut kuullut ennen Omakehu-hankkeeseen harjoitteluun hakeutumista. Hankkeen loppujuhlassa 8.12.2021 eräs osallistuja kysyi minulta, onko taitovalmentaja ammatti, johon opiskellaan. Kerroin, että taitovalmentaja on vain tätä hanketta varten luotu nimike, jossa taitovalmentajan tehtävänä on tukea osallistujia heidän omien vahvuuksiensa tunnistamisessa.

Tätä kirjoittaessani heräsi mielenkiintoni termiä kohtaan. Kävin TE- palveluiden mol.fi- sivuilla etsimässä, löytyykö taitovalmentaja-termillä avoimia työpaikkoja. Niitä oli yksi, ammattiopiston sähköalan opiskelijoiden taitovalmentajaa haettiin Itä-Savoon. Hakuilmoituksessa ei käynyt ilmi kelpoisuusvaatimusta ja minulle jäi epäselväksi, haettiinko tehtävään koulunkäynninohjaajaa vai kenties yhteisöpedagogia. (TE-palvelut 2022).

Google Scholarissa haku termillä “taitovalmentaja” antoi 61 hakutulosta, niin sosiaali- ja terveysalan kuin opetusalan ja urheilun kentillä.

Kuvassa on ruutuarkille kirjoitettu “New skills”. Kuvan alalaidassa näkyy käsi, jossa kynä.

Saavutettavuus on muutakin kuin tekstityksiä

Mielestäni kaikessa asiakas-asiantuntijatyössä tärkeää on asiakkaalle ymmärrettävien termien käyttäminen. Asiantuntijalle tutut termit voivat olla asiakkaalle täysin vieraita, ja kun asiantuntija niitä käyttää, korostaa se asiakkaan silmissä valta-asetelmaa, asiakkaan alemmuutta suhteessa asiantuntijaan.

THL:n kehittämispäällikkö Leini Sinervo kirjoittaa blogissaan (2019), että ammattilaisten käyttämä kieli voi vieraannuttaa ihmisiä palveluista sekä osallisuuden tunteesta. Jokainen luultavasti tunnistaa tilanteen, jossa itselle puhutaan sanoilla, joita ei ymmärrä. Ikääntyvällä väestönosalla näin käy usein. Yli 70-vuotias äitini on kertonut useista asiakaspalvelutilanteista, joissa hänelle on puhuttu vierailla termeillä.

Verven blogissa (2018) otsikolla “Asiantuntija sotkeutuu helposti kuntoutuksen ammattislangiin” kerrotaan samasta asiasta. Blogin kirjoittaja Saara Haapala toteaa olevan kestämätön tilanne, jos asiakas ei ymmärrä, mitä puhutaan. Ja ettei ilman selkeää ja ymmärrettävää kieltä voi syntyä hyvää asiakaskokemusta.

Omakehu-hankkeessa kommunikaatio oli pääosin toimivaa, mistä kertoo osallistujien tyytyväisyys ja heidän tuottamiensa tekstien määrä sekä laatu. Ilman luottamuksellista yhteistyötä tätä ei olisi tapahtunut. Omakehu-pajoissa oltiin tekemisen äärellä, sanallistettujen muistojen, kokemusten, pohdintojen ja toiveiden parissa niitä toisille jakaen.

Silti nämä palautteen osoittamat kehittämiskohdat ovat merkittäviä. Kun ihminen on saatu innostettua kirjoittamaan, luottamaan kykyihinsä kirjoittaa ja tekstiensä merkityksellisyyteen, hän kirjoittaa innolla. Kun hänelle kerrotaan, että osallistujien teksteistä kootaan antologia, hän saattaa miettiä: mikä antologia? Yksi googlettaa eikä tunnusta tietämättömyyttään, toinen tuo ihmetyksensä esiin.

Omakehuhankkeen osallistujan toteama:

Tämmöset termit tavallaan mitä siellä, ni pitää niinku miettiä tai ottaa nopeasti selvää,  että mistähän ne nyt puhuu.

Kuvassa on erilaisia epäselviä merkkejä ja kirjainyhdistelmiä, sekä suurennuslasi.

YYPEE vai KUTU?

Itselleni tapahtui vieraisiin sanoihin liittyvä hämmentävä tilanne ensimmäisenä päivänäni yhteisöpedagogiopiskelijana. Saavuin kampukselle, mutta en heti löytänyt tilaa, jossa ryhmäni oli määrä kokoontua. Kysyin neuvoa pihalla seisovalta haalaripukuiselta opiskelijalta. Hän kysyi, olenko yypee vai kutu.

Aivoni eivät ehtineet tulkita kuulemaani, en tunnistanut yypeetä yhteisöpedagogin lyhenteeksi. Vastasin jotain senkaltaista kuin että “öööö”, olen yhteisöpedagogiksi tulossa opiskelemaan. Jos olisin ollut 30 vuotta nuorempi minä, olisin saattanut kääntyä takaisin kotiin nolon tilanteen aiheuttaman häpeän vuoksi.

Voiko kukaan osata kaikkia niitä uusia sanoja, joita sana-avaruudesta satelee? Kotimaisten kielten keskus julkaisee vuosittain listan sanatietokantaan lisäämistään sanoista; Sanapoimintoja 2021 sisältää yli 6000 uutta tai ajankohtaista sanaa (Kotimaisten kielten keskus 2021).

Jaettu ymmärrys on mahdollista löytää

Humak. Yhteisöpedagogi. Taitovalmentaja. Tällaisiin vieraisiin käsitteisiin Humakin hankkeisiin osallistuja saattaa törmätä. Toisaalta erityisesti päihde- ja vankilataustaisilla osallistujilla on sanavarastossaan termejä, jotka voivat olla vieraita taitovalmentajana toimivalle yhteisöpedagogille.

Onko yhteinen ymmärrys tällöin mahdollista? Vastaan, että on. Aina, kun ollaan rehellisen kiinnostuneita ihmisistä; kuullaan, kysytään ja otetaan vastaan palautetta, on mahdollisuus yhteisymmärrykselle. Kuilu voidaan ylittää, kun siihen on rohkeutta. Ja ammattilainen on se, jonka tulee kuilun yli hypätä ensin.

Asiantuntija kulkee tiellä, jonka toisella laidalla olevassa ojassa on ammattisanasto ja toisella laidalla olevassa ojassa yliselittäminen, lässyttävä puhe. Molemmat korostavat asiantuntijan valta-asemaa. Tien keskellä kävely yhdessä osallistujan / asiakkaan kanssa vie perille, mikä määränpää kulloinkin onkaan.

Kuvassa on kaksi lasta kävelemässä tiellä. Isompi lapsista on nostanut kätensä pienemmän lapsen hartioille.

Kirjoittaja: Sanna Keinänen, yhteisöpedagogiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Turun kampus. Toim. Humak viestintä.
Kuvituskuvat: Pixabay.com

Lähteet:

Haapala, Saara 2018. Asiantuntija sotkeutuu helposti kuntoutuksen ammattislangiin. Blogikirjoitus 8.1.2018. viitattu 28.12.2021. Asiantuntija sotkeutuu helposti kuntoutuksen ammattislangiin (verve.fi)

Keinänen, Sanna & Lindholm, Arto. Omakehu-hankkeen vaikutus osallistujiin. Blogikirjoitus. Viitattu 17.1.2022. Omakehu-hankkeen vaikutus osallistujiin – Omakehu (humak.fi)

Kotimaisten kielten keskus 2021. Sanakirjat: Sanapoimintoja 2021. Viitattu 28.12.2021. Sanapoimintoja 2021 – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)

Sinervo, Leini 2019. Asiakaskin on asiantuntija – kaikki osapuolet voivat oppia toisiltaan. Blogikirjoitus 4.6.2019. viitattu 28.12.2021. Asiakaskin on asiantuntija – kaikki osapuolet voivat oppia toisiltaan – THL-blogi

TE- palvelut 2022. Avoimet työpaikat. Taitovalmentaja. Viitattu 17.1.2022. Avoimet työpaikat – Haku hakutekijöillä (te-palvelut.fi)

Last modified: 16.3.2022