Yhteisöpedagogiopiskelija monimuotoisessa Singaporessa

Verkko-opinnot mahdollistavat yksilöllisen opiskelemisen

 

Nainen istuu ison rakennelman edessä penkillä.

Verkko-opinnot mahdollistavat opiskelun myös loman aikana

Verkkokoulutuksella toteutettavan Yhteisöpedagogin opintoja voin suorittaa missä ja milloin vain. Sain aikuisella iällä kipinän hakeutua opiskelemaan ja ilokseni pääsin Humanistiseen Ammattikorkeakouluun yhteisöpedagogi opintoihin. Opintojeni suuntaus on työyhteisönkehittäjä.

Verkko-opinnot mahdollistavat minulle opiskelemisen työn ohella. Välillä kaipaan vertaistukea ja opiskeluyhteisöä. Opiskelumme tueksi on kuitenkin olemassa monenlaisia tukimuotoja ja kontakteja. Parhaillaan suoritan viestintä- ja kommunikaatio-osaaminen kurssia.

 

 

Singaporessa voin opiskella ja lomailla samalla

Opintojen lomassa minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä lomalle Singaporeen. Matkalle lähtiessäni en osannut ajatella, miten paljon voin ammentaa kokemuksia matkasta opiskeluuni.

Toisen ihmisen kohtaaminen on tärkeää elämässä ja työyhteisössä. Minun oma tapani toimia tai ajatella ei ole ainoa tai ainoa oikea. Kulttuuri, jossa olen oppinut olemaan ei ole se ainoa tai oikea.

 

Vierailulla Googlen Singaporen toimistossa

Liukuportaat ja niiden vieressä isot Google-kirjaimeta

Googlella työntekijöiltä vaaditaan paljon, mutta heille myös luodaan hyvät edellytykset työn tekemiseen. Kuva Kirsi Tiainen.

Matkani aikana pääsin tutustumaan Googlen Singaporen toimistoon. Tulevana työyhteisön kehittäjänä olin kuin lapsi karkkikaupassa. Kunnioituksesta Googlen yksityisyydensuojaa kohtaan en kirjoita mitään arkaluontoista. Voin vaan todeta, että yrityksessä huomioidaan työtä tekevät ihmiset. Työntekijöille on pyritty järjestämään puitteen, jossa työn tekeminen onnistuu helposti. Työssä viihtymiseen panostetaan myös paljon. Työ Googlellakaan ei aina ole ruusuilla tanssimista, mutta ainakin minulle tuli tunne, että siellä ihmisestä välitetään, huolimatta siitä mikä kulttuuritausta hänellä on.

 

 

 

 

Monimuotoisuus työyhteisöissä

Olen omalla työurallani kokenut sukupuolisyrjintää. Minusta on kummallista, miten ihmisen ulkoinen olemus vaikuttaa arvostukseen. Tärkeintä minusta olisi, että pätevin ja osaavin tekee työn. Ikä tai muutkaan tekijät eivät ole ratkaisevia, kun osaaminen, asenne ja tahto ovat kohdallaan.

Viestinnän ja kommunikaation kurssilla tutustuin Aleksi Kirjosen videoon, RuisRock 2019 Pyörätuolissa. Videolla Kirjonen kertoi, miten konsertin järjestäjät olivat ratkaisseet käytännön haasteita, jotta jokainen voisi nauttia konsertista omista lähtökohdistaan. Kirjosella oli videolla päällään huppari, jossa luki; rajoitteet ovat vain omassa päässäni. Minusta tämä kiteyttää hyvin, miten me ihmiset koteloimme itsemme. Me itse teemme meille rajat, joilla rajoitamme omaa ja samalla toistemme elämää.

 

Elinikäinen oppiminen avaa rajoja

Nainen, jonka takana suuri puu.

Singaporen tekopuu. Kunnioitetaan luontoa, jottei meidän tarvitse rakentaa lisää tekopuita. Kuva Kirsi Tiainen.

Matkallani koin myös kestävän kehityksen tärkeyden. Kaiken kaupallisuuden maailmassa meidän kaikkien pitää huolehtia luonnostamme. Meille ei jää mitään, jos me unohdamme luonnon monimuotoisuuden. Tai jos me unohdamme lapsemme. Kuka ajattelee lasten parasta, jos me aikuiset emme sitä tee. Lapset ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja kulttuurin muokkaajia. Meidän tulisi pyrkiä kasvattamaan lapsiamme monimuotoiseen maailmaan.

Olemme me sitten mistä kulttuurista tahansa, olemme kaikki ihmisiä. Tämän saman kuun alla. Annetaan arvoa ja tilaa toisillemme, sekä kuunnellaan toisiamme. Siitä voi seurata jotain hyvää myös itselleni ja ympärilläni olevalle elämälle. Elinikäinen oppiminen avaa rajoja. Kannustan kaikkia, iästä huolimatta oppimaan uutta.

 

 

 

 

Teksti: Kirsi Tiainen

Last modified: 14.11.2022