Leirillä opitaan tärkeitä ryhmän ohjaamisen ja ryhmässä olemisen taitoja

Oletko pohtinut, miten korkeakouluopinnot lähtevät käyntiin? Humakissa päivälinjalla aloittavat yhteisöpedagogiopiskelijat pääsevät heti tositoimiin, kun aivan opintojen alkuun kuuluu kaksipäiväinen leiri.

Leirillä sovelletaan käytäntöön sosiaalipedagogiikan teorioita ja havainnoidaan ryhmäytymisen prosessia. Leirin tavoitteena on paitsi ryhmäyttää uusia opiskelijoita, myös antaa heille valmiuksia ryhmän ohjaamiseen ja leirin suunnitteluun. Yleensä leirillä ollaan yön yli leirikeskuksessa, mutta koronan vuoksi tänä vuonna leireiltiin kampuksella kahtena peräkkäisenä päivänä.

Teksti, kuvat ja video: Netta Huhtamella, Miia Halmetoja, Linda Kettunen, Viliina Heinänen, Eero Franck, Jonne Kolu / Nurmijärven kampus

Mitä, missä ja milloin?

Maanantaina 6.9. meille selvisi, että meillä olisi kahden päivän leiri samalla viikolla. Jokainen ryhmä saisi oman vastuualueensa. Vastuualueita oli viisi: johto-, ruokahuolto- ja turvallisuus-, ohjelma 1-, ohjelma 2- ja dokumentointiryhmä. Kotitiimeissä alkoi kova porina ja pohdiskelu, minkä vastuualueen kukin ottaisi. Jako tapahtui sukkelaan ja ryhmät alkoivat työn touhuun.

Kaksi nuorta keskittyneenä omien tietokoneidensa äärellä omissa looseissaan.

Keskiviikko 8.9.: luovuutta ja improvisointia

Keskiviikkoaamuna paikalle saapui ensimmäisenä leirin johdon jäseniä. Kaikkien silmistä paistoi ilo ja onnellisuus – tästä tulee mahtava leiripäivä! Unihiekkaa ei varissut eikä väsyneitä haukotuksia kuulunut. Pyysimme ryhmäläisiä kertomaan, millä mielin he saapuivat paikalle. “Tosi hyvillä! Suunnittelimme ja hioimme ohjelmaa eilen nukkumaanmenoon asti!”

Kolmen kuvan kollaasi nuorista eri toiminnallisilla rasteilla. Liikuntarasti, ruutuhyppely ja muovailuvaharasti.

Leirin virallisen avauksen jälkeen jännitys tiivistyi. Kun turvallisuusilmoitukset ja riskiarviointi oli käyty läpi, siirryimme ulos. Päivän aiheena oli ‘Hyppää kyytiin’. Nimi oli kuvaava, sillä joukkoamme kannustettiin hyppäämään mukaan improvisointiin ja luoviin leikkeihin. Aamujumppanamme toimivat Sutsisatsi ja ihmisbingo ja lisäksi aivojamme testattiin haastavilla arvoituksilla. Päivän suurimmassa, elämää vaivanneessa kysymyksessä pohdittiin, miksi kurkku lensi Kiinaan.

Iltapäivä sujui samoissa merkeissä herkullista lounasta sulatellessa. Ensiapuvastaavalle oli toden teolla tarvetta: pääsimme näyttelemään autiolle saarelle haaksirikkoutuneita matkustajia, minkä jälkeen yritimme selvitä hengissä miinaharavasta.

Humakin tarjoaman kahvihetken jälkeen siirryimme sisälle. Siellä meidät jaettiin ryhmiin ja pääsimme suunnittelemaan uuden eläin-/kasvilajin sekä testaamaan nopeuttamme ja älyämme Kategoriat-kisan ja tietovisan kautta. Leiripäivä loppui rentoutumisharjoitukseen.

Torstai 9.9.: Aistiratarastit ja leiriolympialaiset

Torstai aloitettiin aistiradalla. Rasteja oli neljä: haju, näkö, kuulo ja kommunikointi vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa heidän tehtävänsä oli suunnistaa kyseisille rasteille vahvuuksiaan käyttäen. Ryhmäläisille oli haasteeksi annettu aistivamma suunnistuksen ajaksi. Osasta tuli kuuroja, toisista mykkiä tai sokeita. Luottamus toiseen kehittyi, kun piti häntä kädestä ja seurasi sokeana perässä.

Kahden kuvan kollaasi. Toisessa sormiaakkoset sekä ulkona tapahtuva toiminnallinen suunnistusrasti. Paikalla kuusi opiskelijaa, joista yhden silmät on sidottu.

Lounaan jälkeen sykimme leiriolympialaisissa. Huipputason urheilukilpailu oli leirin ansaittu kruunaus. Kilpailevat joukkueemme ottivat osaa suomalaisten lempilajeissa: vaahtokarkki-spagettitornin rakentamisessa, ilmapallojuoksussa sekä finaalilajina hapotetun veden juomisessa. Paidat märkinä ja jano sammutettuna joukkueemme marssivat juomaan leirin lopetuskahvit. Ruokavastaavat ansaitsivat suuren kiitoksen herkkusämpylöistään!

Loppufiilikset

Kahden päivän kuluttavan työskentelyn jälkeen istuimme alas ja pohdimme onnistumisiamme. Suurin osa totesi, että olimme onnistuneet tavoitteessamme: joukkomme oli ryhmäytynyt yhteinäisemmäksi ja läheisemmäksi porukaksi! Ryhmämme saivat paljon positiivisia reaktioita, pieniä rakentavia palautteita unohtamatta.

Dokumentointiryhmä kiittää kaikkia leiriin osallistuneita tulevia Nurmijärven yhteisöpedagogeja. Syvät kiitokset myös rakkaille opettajillemme, jotka mahdollistivat tämän kokemuksen!

Leiri oli ohi ja me vapaita!

Kaksi joukkuetta kisaa pallopelissä yrittäen osua keskellä olevaan maaliin.

Poimintoja palautekyselystä

Johtoryhmän toteuttamaan palautekyselyyn vastattiin hämmentävän yksimielisesti. Tässä on poimintoja palautekyselyn vastauksista.

Ryhmädynamiikka

” Ryhmän dynamiikka toimi suhteellisen hyvin. Työnjako oli ok, kaikki teki tasaisen määrän töitä.”

Kaikkien huomioonottaminen ja ryhmien vetäminen

”Työnjako sujui mielestäni hyvin ja kaikki hoitivat oman osuuden hyvin. Toteutuksessa ryhmän dynamiikka ei mielestäni aivan toiminut. Ei pysytty aivan sovituissa tehtävissä ja astuttiin muiden varpaille. Jatkossa parempaa kommunikaatiota ja erilaisia keinoja kommunikaation parantamiseen.”

”Ohjelmassa oli hyvin huomioitu kaikki osallistujat ja ohjaukset olivat pääsääntöisesti selkeitä”

” Kaikki osallistujat otettiin hyvin huomioon ja suurimman osan ajasta ryhmien vetäjät saivat pidettyä kaikki asiat hyvin kasassa”

Avoin palaute/terveiset

”Ajan puute oli huomattava. Mielestäni kahden päivän leiriä varten suunnitteluun pitäisi käyttää vähintään 4-5 kertainen aika. Pystyimme suoriutumaan omasta tehtävästä annetussa ajassa, mutta ryhmien välinen kommunikaatio oli olematonta. Ohjelmaryhmänä meillä olisi ollut tarve käydä dialogia suunnitelmistamme johtoryhmän ja turvallisuusryhmän kanssa, mikä ei nyt toteutunut. Myöskin ohjelman tarkempi dokumentaatio on puutteellista verrattuna ideaaliin työn tulokseen.”

” Kyllä tälläisellä porukalla sais oikeankin leirin tehtyä”