Opiskelen ensimmäistä vuotta yhteisöpedagogiksi työyhteisön kehittäjä, TYKE –opinnoissa, ja kirjoitan tätä blogitekstiä viestintä– ja kommunikaatio–osaamisen opintojaksolla. Viestinnän ja kommunikaation kannalta kielet ovat merkittävässä roolissa, ja tänä keväänä sain itsekin todeta, että kielten opiskelu kannattaa.
Monille kielten, etenkin ruotsin, opiskelu on pakollinen painajaisia aiheuttava viiden opintopisteen koettelemus, jonka haluaisi saada ahotoitua keinolla millä hyvänsä. Kehotan kuitenkin pohtimaan vaihtoehtoja ennen ahotointi-hakemuksen lähettämistä.
Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu 5 opintopisteen edestä omaan ammattialaan liittyvää toisen kotimaisen kielen opiskelua. Harvalla meistä on minkään ammattialan sanasto hallussa, vaikka olisimmekin ruotsia aiemmin opiskelleet. Mitä hyötyä tulevaisuudessasi ruotsin osaamisesta sitten on?
Kieltenopiskelu on sijoitus tulevaisuuteen ja tukee työllistymistä.
Kuntarajan toisella puolella on vihreämpää
Oma tavoitteeni on valmistua kahdessa vuodessa, ja siksi hain aktiivisesti kevään aikana erilaisia HR–harjoittelijan paikkoja täksi kesäksi. Sain pitkin kevättä sähköpostiini useita vastauksia, joissa kerrottiin, että harjoittelijaksi valittiin valmistumassa oleva tai juuri valmistunut hakija. Vaivuin epätoivoon.
Sitten sain kutsun työhaastatteluun Sipoon kunnan HR–harjoittelijan paikasta, enkä olisi voinut olla iloisempi! Ruotsin kurssin pienryhmässä opiskelijakollegani tsemppasivat ja auttoivat minua valmistautumaan haastatteluun.
Onneksi olimme kevään ruotsin kurssilla keskustelleet paljon pienryhmissä, sillä toinen haastattelija avasi yhtäkkiä suunsa ja esitti kysymyksensä ruotsiksi. Sydämeni alkoi takoa ja hiki nousta pintaan, mutta onnistuin kuitenkin kertomaan ruotsiksi mitä teen vapaa–ajallani.
Teams ei onnekseni välittänyt ruotsin puhumisen aiheuttamaa jännitystäni Sipooseen asti, sillä viikon päästä sain soiton, jonka jokainen työnhakija toivoo saavansa. Olin niin onnellinen ja helpottunut!
Kielitaito edistää työllistymistä
Nyt harjoittelun aikana olen päässyt tekemään ruotsinkielisiä työpaikkailmoituksia, viranhaltijapäätöksiä, työhaastatteluja ja kuuntelemaan kunnanjohtajan ruotsia ja suomea sekoittavia puheenvuoroja. Voin vain kuvitella, miten valtava hyöty tästä harjoittelusta tulee olemaan juuri ruotsin oppimisen kannalta tulevaisuudessani henkilöstöhallinnon ammattilaisena.
Ruotsinkielen, ja sitä kautta muiden skandinaavisten kielten hallitseminen avaa sinulle 25 miljoonan ihmisen työmarkkinat viiden miljoonan työmarkkinoiden sijasta. Pieni, viiden opintopisteen sijoitus tuottaa siis arvokasta osaamista, ehkä jo opiskeluaikanasi.
Olen vihdoin ymmärtänyt, että harjoittelu täytyy aloittaa ennen kuin on täydellinen. Voisimmepa suhtautua kieliin ja niiden harjoittelemiseen rennommin, ja uskaltaa enemmän. Puhua sen verran mitä osaamme, ja sitten vaihtaa toiseen kieleen kun siltä tuntuu.
Tärkeintä on kuitenkin tulla ymmärretyksi, eikä oikeaoppisten lauserakenteiden muodostaminen. Olemme ihmisiä, ja teemme kaikki joskus virheitä. Sådant är livet.
Teksti: Marikka Silvonen, yhteisöpedagogiopiskelija, TYKE.
Kuvistuskuvat: Pixabay.
