Työelämäpäivä Opintie järjestettiin 16.5. ja saimme vieraaksemme uutisankkurin, vaikuttajan, vuoden 2024 Suomen PENin Sananvapauspalkinnon voittajan ja kirjailijan Thomas Sandholmin. Lehtorimme Hanna-Kaisa Turja haastatteli Thomasia hänen kirjansa Syntynyt viittomaan pohjalta.
Hanna-Kaisa Turja ja Thomas Sandholm. Kuva: Anna-Katarina Kokko
Thomas on kuuro useammassa sukupolvessa. Hänelle kuurous on ”itsestäänselvyys”. Omien lasten kuulevuus tuli perheelle suoraan sanottuna järkytyksenä, kuten Thomas asiaa kuvailee. Thomasin Australiasta kotoisin oleva vaimo Philippa on kuuro ja hänellä on kuulevat vanhemmat.
Viittomakieliset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuuroutuneita. Kuuroutta voidaan määritellä monesta näkökulmasta. Viittomakielisyys ei riipu kuurouden asteesta, vaan ratkaisevaa on kielen käyttö ja yhteisöön samaistuminen. Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä on noin 5 500, ja heistä kuuroja on noin 3 000. (kuurojenliitto.fi).
Kuurojen vanhempien kuulevista lapsista käytetään myös englannin kielestä poimittua lyhennesanaa CODA tai coda (Children of Deaf Adults). Kuurojen kuulevista sisaruksista käytetään nimitystä SODA tai soda (Siblings of Deaf Adults). (kuurojenliitto.fi).
Thomas kuvaa hyvin kirjassaan sekä haastattelussa, kuinka heidän perheessään sekoittuvat useat eri kulttuurit sekä kielet: suomalaisuus, australialaisuus, kuurous ja viittomakielet, kuulevuus ja puhutut kielet.
Thomas on matkustellut paljon, joten erilaiset kulttuurit ovat hänelle tuttuja. Hän hienosti kuvaa, kuinka maailmalla hän ei ensisijaisesti ole kuuro, vaan valkoinen, länsimaalainen mies. Tietyissä maissa, kuten Amerikassa, hän kokee olevansa etuoikeutettu. Suomessa hän on lähes kaikkialla ensisijaisesti kuuro, jopa vammainen.
Vaikuttamistyötä kuurojen aseman edistämiseksi tarvitaan edelleen
Thomas on koko ikänsä tehnyt vaikuttamistyötä kuurojen kulttuurin ja yhteisön eteen. Lapsena hän kertoi ukkinsa tarinoita eteen päin, työskenteli apuopettajana Turussa sekä Helsingin yliopiston tutkimusprojektissa, joka käsitteli suomalaisen viittomakielen kielioppia. Vaikuttamistyö on jatkunut 20 vuotta sitten YLE:llä alkaneissa viittomakielisissä uutisissa sekä perehdyttäessä uusia journalisteja.
Thomas kertoo olleensa intohimoinen Deaf Powerin kannattaja. Deaf Power edistää kuurojen asemaa, arvoja, kieltä ja historiaa kaikkialla maailmassa. Hän kertoo mm. kuulevien lasten muuttaneen hänen asennoitumistaan niin, ettei jaksa nousta enää barrikadeille. Hän kokee tekevänsä vaikuttamistyötä uutisankkurin työssään.
Heidän perheessään jokainen tekee vaikuttamistyötä tavallaan ja kuurojen asemassa onkin vielä paljon parannettavaa, Thomas mainitsee. Suomessa olet ensisijaisesti kuuro ja esim. työpaikan saaminen voi olla haastavaa, vaikka olisit korkeasti koulutettu. Suomalaisten kuurojen kulttuurissa on myös tyypillistä, että menestyjiä katsotaan oudoksuen. Kaikkien kuurojen tulisi olla samanlaisia ja tietyllä tavalla samalla tasolla. Maailmanmatkaajana Thomas pitää tätä kulttuurista piirrettä erikoisena ja toivoisi asenteiden muuttuvan myös Suomessa.
Aivan kuten useilla muillakin vähemmistökielten tai -kulttuurien edustajilla on historia voinut olla rosoinen, on se sitä myös kuuroilla. Thomasin kirja avaa upeasti kuurojen maailmaa aina 1900-luvun Suomesta tämän päivän maailmaan. Kulttuurien, kielten ja asenteiden kirjo on valtava ja hetkittäin käsittämätön. Thomasin kirja ei sovikaan pelkästään kuurojen kulttuurista kiinnostuneille, vaan kaikille maailmanmatkaajille, eri kielistä ja kulttuureista innostuneille ihmisille. Viittomavapaus, se on kuitenkin tämän kirjan kaunis ydin.
Thomas Sandholmin kirja Syntynyt viittomaan ilmestyi alkuvuodesta 2023. Kirja on kirjoitettu yhdessä Sami Kosken kanssa.
Jutun kirjoittaja Anna-Katarina Kokko ja Thomas Sandholm. Kuva: Anna-Katarina Kokko
Teksti:
Anna-Katarina Kokko
Kirjoittaja on kolmannen vuoden tulkkiopiskelija (puhevammaisten tulkki ja kommunikaatio-ohjaaja) Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.
