Viittomakieltä Ranskassa

Yleinen

Tulkkiopinnoissa ajatukset vaihtoon lähtemisestä tulevat ajankohtaiseksi tyypillisesti toisen opintovuoden syksyllä. Visuaalinen maailma on avautunut ja viitotun kielen taito on usein sillä tasolla, että kansainväliset ympyrät ja uuden viittomakielen opetteleminen ovat mahdollisia. Jos usean kuukauden poissaolo Suomesta ei ole kuitenkaan toteutettavissa, muiden maiden tuulia voi päästä aistimaan muutenkin ja lyhemmätkin reissut voi opinnollistaa.

“Pääsin nojatuolimatkailemaan heinäkuussa, kun seurasin tulkkiopiskelija Suvi Tynkkysen kuukauden mittaista matkaa Etelä-Ranskassa”, kuvaa lehtori Karoliina Miettinen opiskelijansa opintomatkaraportointia.

Matkaa edelsi yhteinen suunnittelu ”Tutustuminen muihin viitottuihin kieliin” -opintojakson sisällöistä sekä Suvin oma valmistautuminen ja perehtyminen kansainväliseen viittomiseen sekä Clin D’oeil -festivaaliin.

Annetaan Suvin kertoa itse lisää:

“Olen 3. vuoden tulkkiopiskelija ja viime talvena havahduin; lähestyn 30:tä ikävuotta ja mitäpä tässä nyt sitten tekisi!”

Tämä kriisintunne päättyi lopulta siihen, että päätin lähteä Ranskaan kuukaudeksi. Jotta matkasta saisi vielä repäisevämmän, päätin liittää matkan opiskeluihini.

Mitä sitten tein Ranskassa?

“Ranskan matka inspiroi tulevaa tulkin ammattia kohti”, kertoo Suvi Tynkkynen.

Tarkoitukseni oli viettää koko heinäkuu Ranskassa kahden viittomakielisen ystäväni luona.

Matka oli ”lomamatka”, mutta koska vietin neljä viikkoa täysin viittomakielisessä ympäristössä, oli luontevaa opinnollistaa matka osittain.

Onnekseni matkasta ja sen ideasta innostuttiin koululla. Rakentamalla matkan ympärille hyvän opintokokonaisuuden, sain suoritettua viisi opintopistettä.

“Matkan tarkoitus oli kehittää omaa visuaalista hahmotuskykyä, sekä opetella kansainvälistä viittomista ja ranskalaista viittomakieltä.”

Pidin matkan ajan viitottua blogia (https://signinginfrance.blogspot.com/).

Kuurojen kansainväliset festivaalit

Ajoitin matkan heinäkuulle, koska 4.-7. heinäkuuta Reimsissä järjestettiin Clin D’oeil festivaalit eli kuurojen kansainväliset festivaalit. Matka alkoi siis suoraan yli 20 000 viittovan ihmisen joukossa, joista vain pieni osa osasi suomalaista viittomakieltä.

Suomalainen Teatteri Totti kuurojen festivaaleilla. Kuva Suvi Tynkkynen.

Luonnollisesti olin aluksi täysin ulalla; en pysynyt keskusteluissa mukana ja silmät väsyivät nopeasti. Onneksi ystäväni auttoivat paljon.

He tulkkasivat minulle ja antoivat vinkkejä siitä, kuinka voin keskustella henkilön kanssa, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä.

“Ja lopulta onnistumisen tunteita tulikin!”

Festivaalit olivat aivan mahtavat. Festivaalit koostuivat erilaisista esityksistä, näytelmistä, stand-upista, musiikista. Kuurojen maailmasta löytyy paljon viittomakielisiä artisteja ja esiintyjiä, joilla on monenlaista osaamista.

Myös Signmark veti hienon keikan viittomakielellä. Kuva Suvi Tynkkynen.

“Pakko” on voimakkain tapa oppia

Festivaalien jälkeen ajoimme Toulouseen, jossa ystäväni asuvat, ja jossa vietin loput 3 viikkoa. Meillä ei ollut mitään ihmeellisiä suunnitelmia, muuta kuin lomailla.

Heidän ystäväpiiri koostui monista kuuroista, joita tapasimme paljon. Oli todella hämmentävää yrittää keskustella ihmisen kanssa, jonka kanssa en jakanut minkäänlaista yhteistä kieltä.

Itse en osaa ranskaa, eikä moni heistä ymmärtänyt englantia, joten kirjoittaminenkaan ei auttanut. Tilanne pakotti etsimään keinoja, kuinka tuoda oma asia ilmi. Pikkuhiljaa kommunikointi alkoi sujua.

Toulouse on varsinainen kuurojen kaupunki.

“Suosittu kuurojen perustama yritys L’Oreille Cassée Tapas Bar & Restaurant on paikka, jossa viittomakieli kukoistaa asiakaspalvelussa.”

Kuulevat asiakkaat ovat myös tervetulleita, mutta paikka toimii visuaalisen kulttuurin ehdoilla.

L’Oreille Cassée Tapas Bar & Restaurant -menun takapuoli kertoo kuinka kuurojen kanssa voi kommunikoida. Kuva Suvi Tynkkynen.

Toinen mielenkiintoinen paikka oli kirjakauppa Louï-Lire, jossa on tarjolla paljon erilaista viittomakielistä materiaalia.

Oman viittomisen kehittyminen

Mitä opin, kuinka viittomiseni sitten kehittyi?

Visuaalinen hahmotuskykyni kehittyi todella paljon. Pystyn hahmottamaan erilaisia visuaalisia viittomia ja eleitä, kun ennen tarvitsen suomen kielen siihen tueksi. Osaan poimia kansainvälisiä tai ranskalaisia viittomia, vaikka en itse tuota sujuvaa viittomista näiden pohjalta.

“Kaiken kaikkiaan kykenen keskustelemaan henkilön kanssa, jonka kanssa meillä ei ole yhteistä kieltä. Ja tämä oli matkan tärkein tavoite.”

Suosittelen tämänkaltaista matkaa kaikille, joita ei kiinnosta vaihtoon lähtö tai se ei ole mahdollista. Sain matkasta paljon irti, kun tarkoitus ei ollut ainoastaan opiskella tietyin määritelmin.

Minulla ei ollut stressiä siitä, mitä minun pitää tehdä ja milloin, kun sain itse määritellä matkan tarkoituksen ja vaikuttaa opintojakson sisältöihin ja toteutukseen. Sain ottaa omat askeleeni, kehittyä omaan tahtiin ja päättää omat keinoni.

Matka oli tietyllä tapaa rankka, mutta opettava. Koen saaneeni todella paljon ”jotakin ekstraa” omaan opiskeluuni.

Tällä valjakolla painoimme Ranskassa eteenpäin ja heille kuuluu myös iso kiitos matkan onnistumisesta. Kuva Suvi Tynkkynen.

Kirjoittaja: Karoliina Miettinen, FM, viittomakielen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja: Suvi Tynkkynen, tulkkiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Last modified: 30.10.2019