Olen Helena Kanttikoski ja opiskelen työyhteisön kehittäjän polkuopintoja avoimessa AMK:ssa. Asun Helsingissä ja opiskelen työni ohessa.
Aloitin opinnot vasta tammikuussa, joten minulla ei ole vielä pitkää kokemusta opinnoista. Minulla on viestintä- ja kommunikaatio- osaamisen kurssi, jonka tehtävänä on tuottaa mediateksti. Halusin kirjoittaa omista opinnoistani.
Ajauduin nuorempana turvallisuusalalle, koska en tiennyt mitä haluan opiskella ja täällä olen edelleen. Olen työni ohessa opiskellut omaa alaa, ja sen lisäksi olen ollut mukana työsuojelutoiminnassa ja luottamustehtävissä.
Näen päivittäin kehitettäviä asioita ja ongelmia alallani, joita haluaisin korjata.
Toivon, että näiden opintojen myötä pääsisin vaikuttamaan työyhteisöissä ilmeneviin ongelmiin paremmin. Minulla on intoa ja halua oppia uusia tapoja toimia sekä viedä niitä käytäntöön.
Opintojen aloittaminen ei ollut minulle itsestään selvää. Minun piti selvittää monta asiaa ennen kuin olin varma, että voin panostaa opiskeluun. Minulla ei ollut omaa tietokonetta, lapsen asiat piti huomioida ja raivasin tilaa kalenteriin, jotta voisin keskittyä opiskeluun.
Tässä lista asioista, joista arkeni koostuu.
1. Opiskelu
Kotona opiskellessa, minun pitää huomioida, että lapsellani on tekemistä opiskeluni ajan, niin että saan lukurauhan. Yleensä kun lapsi on ystävien kanssa tai harrastuksissa, minulla on aikaa opiskella. Pyrin järjestämään vastapainoksi yhteistä aikaa ja tekemistä.
2. Läsnätyö
Oma työni on läsnätyötä päivittäin. Se että voin suorittaa opintoja etänä, on minulle tärkeää ja ainoa mahdollisuuteni opiskella luontevasti. Teen kuitenkin päivätyötä, joten iltaisin ja viikonloppuisin minulla on aikaa opiskella. Toki joskus pystyn hyödyntämään työssäni myös hiljaisia hetkiä.
Opiskelua Humakin lähipäivänä Kiljavalla. Kuva: Helena Kanttikoski
3. Perhe
Minulla on lapsi, joka vaatii vielä yllättävän paljon huomiota, mutta haluan samalla näyttää hänelle omaa esimerkkiä siitä, että oppiminen on jatkuva prosessi. Mielestäni meidän kuuluu olla innostuneita ja kiinnostuneita oppimaan uusia asioita läpi elämän.
4. Harrastukset
Olen aina harrastanut paljon liikuntaa ja ihan kaikkea mitä vain on tullut mieleen. Mielestäni harrastukset ovat myös hyvä tapa kehittää omia taitoja, oppia uutta, haastaa itseään ja löytää omat rajansa.
Olen edellisen vuoden aikana kokeillut vähintään viittä uutta lajia, kuten golfia, suppailua ja laskettelua. Erilaisilta tunteilta kuten, pettymyksiltä ja onnistumisen tunteilta ei voi välttyä. Parhaimmillaan harrastukset antavat paljon itseluottamusta ja uskallusta kokeilla uusia asioita myös työelämässä.
Laskettelemassa Messilässä. Kuva: Rami Ulaska
5. Matkustaminen
Koronan takia en ole voinut matkustaa ulkomaille, mutta kotimaasta löytyy aina uusia paikkoja ja uutta nähtävää. Viime vuonna kävin mm. ensimmäistä kertaa Hiidenkirnuilla Askolassa lapseni kanssa ja Tampereella Kaupinojan avannossa uimassa.
Nämä molemmat paikat olivat kokemuksen arvoisia. Paikkoja joita, voin suositella ihan kelle vaan. Hiidenkirnut opettivat lapselleni myös historiaa mitä jääkauden sulamisvedet ovat saaneet aikaan. Avantouinti paikka Tampereella taas oli hieno ja ainutkertainen kokemus.
6. Taide ja kulttuuri
Liikkumisen lisäksi rakastan maalaamista, aina kun minulla on siihen aikaa, tartun pensseliin ja maalaan. Pidän myös erilaisista taidegallerioista ja museoista, mistä saa myös uusia ideoita omaan maalaamiseen. Olen lapseni kanssa kiertänyt erilaisia museoita ympäri Suomea ja aina löytyy jotain erilaista ja uutta nähtävää.
Omakuva, maalaus vesiväreillä. Kuva: Helena Kanttikoski
7. Ravinto ja lepo
Kaiken tekemisen ohella pitää muistaa myös levätä ja syödä hyvin. Välillä on paljon töitä ja opiskelua. Kun tulee tunne, että tarvitsee omaa aikaa, silloin myös otan sitä. Lähden lenkille tai nautin vain koti-illasta ja unohdan työn ja koulutehtävät. Seuraavan kerran kun opiskelen, on taas uusia ajatuksia ja uutta virtaa.
Yhteenveto
Koen, että erilaisten asioiden yhdistäminen elämässä on rikkaus. Työelämä, koulu, lapset ja harrastukset voidaan kaikki sovittaa arkeen, kunhan vain haluamme itse niin tehdä. Ajanhallintamme on meistä itsestämme kiinni.
Olen näiden opintojeni vuoksi luopunut ylimääräisistä työtehtävistä, joita aiemmin tein päätoimisen työni ohessa, jotta voin panostaa kouluuni mahdollisimman paljon. On tärkeää ymmärtää, että kaikkea ei voi tehdä nyt tai heti. Joskus on aika opiskella ja joskus on aika panostaa työhön. Meidän arkemme on rajallista ja onnistumme paremmin, kun emme haali kaikkea samaan aikaan. Paljon voi ja ehtii kuitenkin tehdä, kunhan vain pitää huolta, että aikatauluissa on joustovaraa.
Perhe ja harrastukset tuovat tasapainoa työhön ja opiskeluun, eivätkä ne ole esteenä. Päinvastoin kaipaan muuta tekemistä työn ja opiskelun ohella. Pitää vain järjestää aikaa sinne missä sitä eniten kokee tarvitsevansa. Haluan omalla esimerkilläni tuoda esille sen, että opiskelu ja perhe-elämän yhdistäminen on mahdollista. Ajoittain se on haastavaa, mutta sitäkin antoisampaa. Pitää osata myös nauttia elämästä, eikä aina vain suorittaa.
Teksti: Helena Kanttikoski
