Palautumisesta ja stressin vähentämisen merkityksestä

Olen Tea yhteisöpedagogiopiskelija ja hyvin huolestunut ihmisten uupumistapausten yhä vain lisääntymisestä ja joidenkin kohdalla uusimisesta. ”Durasel” pupuna toimiminen on varmasti monelle tuttua. Tämä voi esiintyä sinkoiluna sinne ja tänne, aivot raksuttavat tehtävälistoja ja seuraavia suunnitelmia. Tavallisesti uni häiriintyy, tapahtuu kognition muutoksia ja kehossa voi esiintyä särkyjä (Kemppainen 2019).

Uupumisessa on kyse parasympaattisen ja sympaattisen hermoston epätasapainosta. Palautumista ei ole ehtinyt tapahtua. Parasympaattinen hermosto ei ole käynnistynyt tarpeeksi usein, vaan sympaattinen hermosto on ottanut ylivallan. (Kemppainen 2019).

 

Kehon ja mielen muutoksia

Stressaantunut ihminen hengittää yleensä nopeasti ja pinnallisesti, yleensä vain keuhkoihin asti. Syntyy jännittyneisyyttä hengityksen apulihaksissa ja muuallakin kehossa. Palautumiseen tarvitaan ennen kaikkea luontaisen hengityksen opettelua. Lihaskireydet hengityksen apulihaksissa kuten rintakehän lihaksissa, solis- ja lapaluiden lihakset estävät täydellisen luontaisen hengityksen. Myös lihaskalvojumit esim. niska- ja hartiaseudulla estävät osaltaan vapaan täydellisen hengityksen. Keho reagoi niin, ettei parasympaattiselle hermostolle jää tilaa toimia. (Kemppainen 2019). Tämän takia katson lihaskireyksien käsittelyn ja päivittäisen rennon ulkoilun erityisen tärkeiksi.

Suolistovaivoja voi ilmaantua. Niissä on keskeistä, ettei ruoka sula ja sitä kautta ravintoaineet eivät imeydy ja solut saa niitä käyttöönsä. Solut eivät pääse uudistumaan, josta on seurauksena ennenaikaista vanhenemista ja yleistä voimattomuutta. (Kemppainen 2019). Palautumisen polulla alkuun onkin hyvä syödä helposti sulavaa ruokaa ja huolehtia ravintoaineita pilkkovien entsyymien saannista. Sopivia ruokia ovat puurot, keitot ja smoothiet.

Kuvassa smoothielasi

Kuva: Tea Tylli

Rentoutumisen positiivisia vaikutuksia

Hengityksen laatu syvenee ja tasapainottuu kokonaisvaltaisesti. Tätä kutsutaan luontaiseksi hengitykseksi, joka on kadonnut suorittamisen tiimellyksessä. (Kemppainen 2019).

Luontainen hengitys vaikuttaa vatsan alueen sisäelinten rentoutumiseen ja hapenottokykyyn sekä kuona-aineiden poistumiseen kehosta. (Kemppainen 2019).

Parasympaattinen hermosto aktivoituu, sydämen lyöntitiheys laskee, verenpaine laskee ja tapahtuu kehon palautumista. Stressihormonien eritys vähenee ja hyvänolon hormonien eritys lisääntyy. Ajan myötä vastustuskyky ja elinvoima lisääntyvät. (Kemppainen 2019).

 

Säännöllinen harjoittelu edesauttaa mielen organisaatioita

Säännöllisen harjoittelun seurauksena kehon ja mielen yhteys voi löytyä tai vahvistua. Ja mikä mielenkiintoisinta, vaikutuksia on myös mentaaliseen ja emotionaaliseen puoleen.

Harjoittelu selkeyttää ja avartaa mieltä; keskittyminen, läsnäolo, kokonaisvaltainen ajattelu, itsetietoisuus, ihmisten välinen yhteys, sosiaalinen kanssakäyminen, sekä yhteisöllisyys vahvistuvat. Tarve muiden antamalle hyväksynnälle vähenee, sillä itseohjautuva ja itsenäinen ajattelu vahvistuvat. (Kemppainen 2019).

Mielen olotila tasapainottuu ja edesauttaa meille tärkeiden asioiden erottamisen vähemmän tärkeistä. Tunnistetaan tunteita ja tunnelukot poistuvat. Valmius lähestyä negatiivisia tuntemuksia ja emootioita vahvistuvat, jotka taas edesauttavat iloisuuden, onnellisuuden, tyytyväisyyden ja muiden positiivisten tuntemusten kokemista. (Kemppainen 2019).

Oman persoonallisuuden tasapainoinen kokeminen vahvistuu (Kemppainen 2019). Rennompina olemme enemmän omina itsenämme.

 

Visualisointi – imaginaatio

Visualisointi on ihmiselle luontaista, tiedostettua tai tiedostamatonta. Tosin noin puoleentoista ikävuoteen asti vauvalle jää muistot ainoastaan somaattisina kehoon. Tästä eteenpäin aivojen hippokampus alkaa olla valmis kehityksessään ja mielikuvien muodostus mahdollistuu. Mielikuvat ovat käsityksiä itsestä ja muista. Ne kehittyvät kaiken aikaa kehon ja mielen vuorovaikutuksessa. Mielen kuvat ovat kehossa koettavissa ja toisaalta kehon kokemukset voivat heijastua mielikuvina mieliimme. (Kemppainen 2019).

Visualisoidessamme tietoisesti voimme luoda positiivisia mielikuvia, joiden on mahdollista heijastua kehoomme ja emootioihimme. Tämä voi tapahtua myös tiedostamatta. (Kemppainen 2019).

Alitajunnassamme on kuvia, jotka näyttäytyvät yleensä unissa mutta ne voivat tulla esiin myös valveilla. Tätä kykyä voidaan harjoitella luovilla toiminnoilla ja mielikuvaharjoitteilla. Mielikuvien luomisen on todettu vaikuttavan aivoihimme samalla lailla kuin aidosti koettu tapahtuma. Mielessä tapahtuva harjoittelu aktivoi samoja aivojen alueita kuin fyysinen harjoittelu. Visualisoinnin avulla voimme oppia kontrolloimaan elämän vaikeuksien painoa ja edesauttaa haastavissa ja voimavaroja kuluttavissa tilanteissa. Kehon ja mielen eristäytyneisyys johtaa tunnekokemuksen tiedostamattomuuteen. (Kemppainen 2019).

Esittelen somaattisena harjoitteena yksinkertaisen taputteluharjoituksen, jossa käydään kehon osat huolellisesti läpi taputellen. Aloita oikeasta jalkaterästä. Suuntaa harjoituksen aikana ajatukset täysin taputeltavaan kehon osaan. Tämä auttaa kokemaan kehon omat rajat, kasvattaa kehon somaattista kokemusta, rauhoittaa hermostoa ja koko systeemiä eheyttäen siten ihmistä kehon ja mielen tasolla. Olen harjoittanut esimerkiksi tämän tyyppistä harjoitusta muistisairailla ja vaikutukset ovat näkyneet saman päivän aikana. He ovat olleet selkeästi rauhallisempia ja keskittyneempiä lopun päivän. Joillekin rauhallisen liikkeen ja hengitysharjoitusten yhdistelmä on auttanut puheen tuotossa.

 

Tea lumiukon vieressä kyykyssä.

Rentouttavaa joulun aikaa toivottaa Tea Tylli

 

 

LÄHDE

Kemppainen, Sonja 2019. Stressi ja palautuminen -luento. Kokonaisvaltainen rentoutusohjaus koulutus. Helsingin avoin kesäyliopisto 30.3.2019

 

Kirjoittaja Tea Tylli

Last modified: 1.6.2023