Kylmästä lämpimään – Yhteisöpedagogiopiskelijan arkea Down Underissa

Olen Christine Aalto ja opiskelen yhteisöpedagogiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Takanani on pian ensimmäinen vuosiopiskelua, vaikka opintopisteitä on kertynyt lähes kahden vuoden edestä. Tässä artikkelissa reflektoin etäopiskelua maapallon toiselta puolelta. Blogitekstini on osa Viestintä ja kommunikaatio-osaaminen-kurssia.

Paahtavan auringon paiste, hiekkaa varpaissa ja korallinsininen meri kimmeltää silmieni edessä. Pohdin, kestääkö läppärin akku vielä tätä lämpöä, vai joudunko siirtymään varjoon. Onnekseni MOVE-opiskeluissa voin pitää taukoja omaan tahtiini.

Merenranta.

Länsi-Australia on täynnä kauniita hiekkarantoja. Kuva: Stephen McLaughlin

 

Ruuhkavuoden pyörteessä

Olin pitkään haaveillut yhteisöpedagogin opiskeluista. Elämäntilanteeni takia tiesin verkkokoulutuksen olevan minulle paras opiskelumuoto. Onneksi löysin Humakin yhteisöpedagogin MOVE-opinnot!

Aloitin yhteisöpedagogin opinnot pian sen jälkeen, kun palasin äitiyslomalta työelämään tekemään täyspäiväistä työviikkoa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana löysin oman rytmini niin opiskelun, perhe-elämän kuin työn aikatauluttamiseen.

Tämä kaikki aikatauluttaminen oli vain sopivaa harjoittelua uudelle ajanjaksolle, jonka aiomme viettää Australian kuuman auringon alla. Onneksi verkkokoulutukset ovat yleistyneet viime vuosina. Tämä on mahdollistanut joustavasti omia opintojani Perthin kaupungista käsin.

 

Etäopiskelijan arkea

Arki taaperon kanssa rytmittää opiskeluitani. Kun hän nukahtaa päiväunille, alan keskittymään aamuluennoille. Muina päivinä keskityn jatkamaan esseen kirjoittamista, ryhmätehtävien kommentointia tai verkkotenttien suorittamista. Illalla taaperon mentyä yöunille, jatkan opiskeluitani, kun Suomessa siirrytään viettämään iltapäivän kahvitaukoa.

Nainen seisoo autotien vieressä. Koala istuu aidan päällä. Taustalla merimaisema.

Toisinaanmatkan varrella voi kohdata myös koalia. Kuva: Stephen McLauhglin

Toisinaan on hauska viihdyttää kurssikavereita lähettämällä terveisiä Australiasta käsin. Olemme saattaneet nähdä aamusta lauman kenguruita tai värikkäät papukaijat lensivät takapihalla. Kiitos nykyteknologian, etäopintoja voidaan suorittaa erittäin hyvin mistä tahansa päin maailmaa.

 

No worries -elämänasenne

Ihmiset katsovat merelle. Merellä näkyy valaita.

Ryhävalaita valassafarilla. Kuva Jessica McLaughlin.

Kuinka opiskelut onnistuvat maailman toisella puolella? Määrätietoisuudella, sitoutumisella ja aikatauluttamisella. Tämä vaatii itseltäni hyvää itseohjautuvuutta. Kuitenkin paikallinen rento ja joustava elämänasenne on heijastanut positiivisesti asenteeseeni ja opintoihin.

Vietettyäni aktiiviaamun Intian valtameren äärellä, koen sen motivoivan opintojani. Olen saanut aimo annoksen aurinkoa, jonka jälkeen maltan istahtaa alas ja keskittymään tekstien kirjoittamiseen.

Toisinaan sallin itselleni vapaapäivän opiskeluista. Tällöin kävelen paljain jaloin hiekkarannalta suoraan kahvilaan. Muiden paikallisten tavoin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksti: Christine Aalto

 

Last modified: 4.11.2022