Yhteisöpedagogin kurkistuskurssia suorittava Raakel Silvennoinen tutustui yhteisöpedagogin ammattiin tehden haastattelun alalla toimivasta Piia Lahdesta. Raakel kirjoitti “Opiskelijan silmin” -blogisarjassamme julkaistavan haastattelun osana yhteisöpedagogi-opintojensa uratarina-tehtävää.
Halu tehdä ihmisläheistä ja omien arvojen mukaista työtä vei Piia Lahden opiskelemaan yhteisöpedagogiksi. Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminta teki jo opiskeluaikana vaikutuksen Piiaan.
Yhteisöpedagogi Piia Lahti työskentelee Suomen Punaisen Ristin Espoon Nuorten turvatalon itsenäistymisen tuessa. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat nuorille matalan kynnyksen ammattiapua.
Turvataloilla perhe- ja kriisityöntekijät sekä vapaaehtoiset auttavat nuoria ympäri vuorokauden. Nuorten turvatalolle voi tulla kuka tahansa ilman lähetteitä ja kaikki palvelut ovat maksuttomia. Itsenäistymisen tuki auttaa nuoria sekä nuoria aikuisia itsenäistymiseen ja asumiseen liittyvissä haasteissa.
Nuorten turvatalojen toimintaa rahoittavat kaupungit, Suomen Punainen Risti sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovatkin oleellinen osa Punaisen Ristin kotimaan apua.
Nuorten turvatalot toimivat viidellä eri paikkakunnalla: Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella.
“Turvatalotoiminnalla on jo vahvat perinteet, ensi vuonna on juhlavuosi, kun turvatalotoiminta täyttää 30 vuotta,” kertoo Piia.
“Turvatalotoiminta sai alkunsa Helsingissä, jossa heräsi huoli katulapsista. Nuorten turvatalot tarjosivat nuorille aluksi yösijaa, ruokaa ja peseytymismahdollisuuden. Nopeasti kävi ilmi, että fyysinen huolenpito ei riittänyt, joten alettiin tarjoamaan kokonaisvaltaisempaa tukea. Huomattiin, että nuoret kaipasivat aikuista, joka kuuntelee ja jonka kanssa voi pohtia ratkaisuja erilaisiin pulmiin”.
Nuorten turvatalolta saa apua monenlaisiin elämäntilanteisiin
Nuorten turvataloilla nuoria ja heidän perheitään autetaan erilaisissa pulmissa arjen jokapäiväisistä tilanteista elämän kriiseihin. Nuorten turvataloilla tarjotaan nuorille mm. tilapäismajoitusta, keskusteluapua, vuorokausirytmitystä sekä itsenäistymisen tukea. Nuorten turvatalolle nuoret ja perheet voivat hakeutua oma-aloitteisesti, mutta nuoria ja perheitä ohjautuu turvataloon myös koulujen-, sosiaalitoimen ja muiden nuoren kanssa työskentelevien tahojen kautta.
Nuoria autetaan myös verkossa Sekasin-chatissä. Erilaisia verkkoauttamisen muotoja myös kehitetään Espoon Nuorten turvatalolla ja esimerkiksi perhetapaamisia ja nuorten asiakkaiden tapaamisia voidaan jatkossa järjestää tarpeen mukaan myös verkon kautta.
Espoon Nuorten turvatalon Itsenäistymisen tuen rinnalla Espoon, Helsingin ja Vantaan alueella toimii myös Kotipolku-hanke. Kolmivuotista hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Kotipolku-hankkeessa täysikäiset nuoret saavat apua asumiseen liittyviin ongelmiin.
Turvatalolta haetaan apua hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tulosyitä Nuorten turvatalolle ovat esimerkiksi ristiriidat perheessä ja mielenterveyteen, päihteisiin, asunnottomuuteen tai muihin asioihin liittyvät haasteet.
Itsenäistymisen tuessa erilaiset perhetilanteet, esimerkiksi vanhempien paikkakunnalta muutto tai vanhemman menehtyminen voivat asettaa nuorelle haasteita, joihin hän kaipaa itsenäistymisen tuen apuja.
“Meillä on eri taustoista tulevia, eri ikäisiä ja eri perhetilanteista tulevia nuoria. Kaikille heille tarjotaan samat palvelut ja työskentely räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaisesti” kertoo Piia.
Itsenäistymisen tukemista tehdään tiiviissä yhteistyössä nuoren oman perheen tai muun lähiyhteisön kanssa.
“Nuori saa määritellä oman lähiyhteisönsä, ketä siihen kuuluu. Nuoren oma lähiyhteisö jatkaa matkaa nuoren rinnalla senkin jälkeen, kun asiakkuus Nuorten turvataloon päättyy,” toteaa Piia Lahti.
Turvatalossa töitä tehdään vahvalla ammattitaidolla
Espoon Nuorten turvatalossa työskentelee 11 henkilöä. Heistä turvatalon tilapäismajoituksen puolella työskentelee neljä perhe- ja kriisityöntekijää. Itsenäistymisen tuessa työskentelee neljä nuorten parissa toimivaa ammattilaista. Tämän lisäksi Espoon Nuorten turvatalolla työskentelee Espoon talon koordinaattori sekä Kotipolku -hankkeen projektipäällikkö. Heidän lisäkseen talossa työskentelee koko talon toimintaa ohjaava johtaja.
Sekä tilapäismajoituksen puolella, että itsenäistymisen tuessa, työskentelee ammattilaisten lisäksi myös vapaaehtoisia. Tilapäismajoituksessa vapaaehtoiset tekevät yövuoroja ammattilaisen parina. Itsenäistymisen tuessa vapaaehtoiset toimivat nuorten tukikummeina.
Suurin osa Nuorten turvatalolla työskentelevistä ammattilaisista on koulutukseltaan sosionomeja, mutta työyhteisöön mahtuu myös yhteisöpedagogeja. Osa työntekijöistä on täydentänyt osaamistaan perheterapeutin koulutuksella. Turvatalossa työskentelee lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja.
Yhteisöpedagogin koulutuksella ihmisläheiseen työhön
Ennen yhteisöpedagogin opintoja audiovisuaalista viestintää opiskellut Piia työskenteli kaupallisella alalla ja vakuutusalalla. Halu tehdä ihmisläheisempää ja omien arvojen mukaista työtä sai vaihtamaan alaa ja hakeutumaan yhteisöpedagogin koulutukseen.
Opiskelu tempaisi mukaansa ja ala tuntui omalta. Opinnoissaan Piia suuntautui kasvun ja kehityksen tukemiseen. Piia valmistui yhteisöpedagogiksi jouluna 2018.
Piia piti yhteisöpedagogiopinnoissaan erityisesti siitä, että opinnoissa oli mahdollisuus etsiä omaa suuntautumistaan ja vaikuttaa opintojen sisältöön. Esimerkiksi kursseja sai suorittaa harjoittelujen kautta ja suuntautumisvaihtoehtoja oli paljon.
Opinnot olivat työelämälähtöisiä ja opintojen aikana tuli paljon hyviä tilaisuuksia verkostoitua tuleviin työnantajiin. Piia teki useita pitkiä harjoittelujaksoja. Hän toimi mm. Suomenlinnassa leiriohjaajana Suomen leirikouluyhdistykselle, tutustui koulun nuorisotyöhön tuetulla erityisluokalla, teki avointa tilatyötä Aseman lapset ry:n Walkers-talolla sekä työskenteli Suutarilan nuorisotilalla.
Punaiseen Ristiin ja Nuorten turvatalojen toimintaan Piia tutustui myös harjoittelun kautta. Hän teki harjoittelujakson Nuorten turvatalolla Helsingissä ja jäi heti sille tielleen: turvatalotyö jatkui vapaaehtoistyönä verkkoauttamisen muodossa.
Hän pääsi opintojen aikana sijaiseksi Helsingin Nuorten turvatalolle tilapäismajoitukseen. Piia teki myös opinnäytetyönsä Punaiselle Ristille. Kotipolku-hankkeessa tehty työ käsitteli nuorten osallisuutta vapaaehtoistoiminnassa. Heti valmistuttuaan Piia työllistyi Espoon Nuorten turvatalolle itsenäistymisen tuen ryhmään.
“Työ turvatalossa on ollut jo tähän mennessä mahtava kokemus.”
Piian työpäivät koostuvat pitkälti asiakastapaamisista. Työhön kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja heidän lisäksi tavataan nuorten perheitä.
Itsenäistymisen tuessa työ on liikkuvaa, sillä asiakastapaamiset ovat toisinaan myös kotikäyntejä. Itsenäistymisen tuessa tiivistä yhteistyötä tehdään lisäksi verkostojen kanssa; tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi Piia listaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön. Yhteistyö toimii sujuvasti kumpaankin suuntaan.
“Meidät tiedetään hyvin; sosiaalitoimen kautta tulee paljon yhteydenottoja. Yhteistyötahot myös arvostavat Nuorten turvatalojen toimivaa ja hyvää palvelua.”
Itsenäistymisen tuessa yhteistyötä tehdään myös aikuissosiaalityön, etsivän nuorisotyön, koulujen ja muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa.
Itsenäistymisen tuessa yhdellä työntekijällä on vastuullaan noin 15 nuorta. Työ on sisällöltään monipuolista ja haastavaakin, mutta joustoakin löytyy; esimerkiksi työajat saa suunnitella itse viikkotuntimäärien puitteissa. Työtä tehdään sekä yksin että työparin kanssa ja työyhteisön tukea saa aina tarvittaessa.
Varsinaisen itsenäistymisen tuen työtehtävien lisäksi Piian työhön kuuluu myös tilapäismajoituksen lisätyövoimana toimiminen, vapaaehtoisten tukeminen Sekasin-chatissä, kouluvierailujen suunnittelu ja toteutus, viestintä sosiaalisessa mediassa sekä vapaaehtoisten tukikummien ohjaaminen.
Työ on monipuolista ja se on yksi työn mieluisista puolista.
“Parasta työssä on ihmisten kohtaaminen ja jatkuva uuden oppiminen. Samaan aikaan ne ovat myös haastavimpia asioita työssäni. On kiva, että työssä on myös haastetta,” pohtii Piia työn parhaita ja haastavampia puolia.
Vaikka Piia kohtaakin työssään monenlaisia tilanteita, hän kokee työnsä turvalliseksi, sillä työyhteisön tuki, hyvät turvallisuusohjeet ja turvalliset toimintatavat ovat kaikilla työntekijöillä hallussa. Esimerkiksi yövuorot tilapäismajoituksessa tehdään aina vapaaehtoinen työparina.
Yhteisöpedagogin opinnot antoivat hyvän pohjan Piian työlle. Joihinkin asioihin Piia olisi kaivannut lisääkin oppia.
“Nuorten turvatalojen toiminta on hyvin perhetyökeskeistä ja Espoon turvatalo on erityisesti profiloitunut perhetyöhön. Perhetyön näkökulmaa tuodaan yhteisöpedagogiopinnoissa melko vähän esille.”
Omilla harjoittelupaikkojen valinnoilla voi Piian mukaan kuitenkin vaikuttaa siihen, minkälaisiin tehtäviin opinnoissa suuntautuu.
Tällä hetkellä Piia haluaa kartuttaa työkokemusta kentällä ja oppia työtä käytännössä. Opiskelukin kiinnostaa tulevaisuudessa, esimerkiksi sosiaalipedagogiikan opinnot sopisivat hyvin yhteisöpedagogin tutkintoa täydentämään.
Teksti: Raakel Silvennoinen, 11.12.2019
Humak tarjoaa maksuttomia 2-3 op laajuisia kurkistuskursseja kaikissa AMK-koulutuksissaan. Opintoihin ilmoittaudutaan verkkokaupassamme.
