Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat vertaisohjaajina oman paikkakunnan kulttuurikohteissa esimerkiksi ikäihmisille tai kulttuurista kiinnostuneille ihmisille. Mitä Jyväskylän kaupungin organisoima kulttuuriluotsauksen peruskurssi tarjoaa ja mitä hyötyä kulttuuriluotsauksen peruskurssista on yhteiskunnallisesti ja kulttuurituotannon opiskelujen näkökulmasta? Tätä pohtii kulttuuriluotsauksen peruskurssin Jyväskylässä läpikäynyt kulttuurituotannon opiskelija blogikirjoituksessaan.

Kulttuuriluotsauksen peruskurssilla tutustuimme monipuolisesti Jyväskylän taide – ja kulttuurikenttään erilaisin organisaatiovierailuin, tehtävin ja keskusteluin. Vaikka kulttuuriluotsauksen peruskurssistani on jo vierähtänyt jonkin aikaa, on sen sisältö ja lähtökohdat nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan ennen. Vallitsevassa maailman- ja taloustilanteessa on entistä tärkeämpää tukea yksilön terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja kulttuurin saavutettavuudella sekä ihmisen osallisuudella on siinä suuri merkitys.
Sitran laatimassa koosteessa Liisa Laitinen (2017) on maininnut muun muassa seuraavia taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia: Taiteella ja kulttuurilla on monia terveyttä ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia, kuten positiivisen mielenterveyden ja elämän mielekkyyden lisääntyminen, resilienssin edistäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Kulttuurin ja taiteen kokemisen ja tekemisen on myös todettu vähentävän tarvetta turvautua lääkinnälliseen hoitoon ja ehkäisevän syrjäytymistä. (Laitinen, 2017).

Sisi Majitu ryhmä – afrikkalainen tulitanssi Jyväskylän Veturitallien piha-alueella 2022. Kuva: Anna-Veera Vapola.

Kulttuuriluotsauksen tuoma arvo ei kohdistu ainoastaan kulttuuriluotsauspalvelua käyttävälle asiakkaalle, vaan luotsaus lisää hyvinvointia myös luotsaajalle. Luotsaamisen tuoman tiedon, sivistyksen ja sosiaalisen arvon lisäksi koen mainitsemisen arvoisena merkityksellisyyden, mitä vapaaehtoisena toimiminen tuo monen ihmisen elämään.  Kuten liikuntaan, myös kulttuuriin pohjautuva vapaaehtoistoiminta luo lisäksi konkreettista säästöä yhteiskunnalle toimintakyvyn ylläpidon ja virikkeiden mahdollistaessa itsenäisen elämisen kotona pidempään. Taiteen ja kulttuurin tuomisella osaksi hoitokokonaisuutta voidaan saavuttaa säästöjä, mitä tulee terveydenhoitokuluihin. Piia Astila kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen artikkelissa ”Kulttuurihyvinvointi lisää asukkaiden hyvinvointia ja vähentää sote-palvelujen kustannuksia” (2023) taiteen ja kulttuurin yhteydestä terveyteen ja siitä, kuinka terveyden edistäminen ehkäisee tarvetta turvautua raskaisiin sotepalveluihin.

Kulttuurituottajan opintojen näkökulmasta kulttuuriluotsauksen peruskurssi oli varsin napakka paketti tietoa paikallisista kulttuuritoimijoista ja heidän käytännöistään, mutta tätäkin sisältöä tärkeämpänä pidin kuitenkin mahdollisuutta verkostoitumiseen. Kulttuuriluotsauksen peruskurssi on oivallinen mahdollisuus tavata organisaatioiden keskeisiä ihmisiä verkostoitumisen näkökulmasta, varsinkin näin monimuoto-opiskelijalle tämä on käytännöllinen tapa tutustua mahdollisiin työharjoittelu- tai yhteistyömahdollisuuksiin. Suurten ikäluokkien eläköityessä on myös hyvä päästä kuulemaan heidän ääntään, minkälaiseen suuntaan kulttuurikenttää olisi toivottavaa kehittää tulevaisuutta silmällä pitäen.

”Kun hetkeksi on onnistuttu ylittämään ihmissydänten välinen muuri, on se aina ihme. Ja tätä kaikki taide pyrkii toteuttamaan: Ehkäisemään yksinäisyyttä.”
Jacob Paludan

Teksti: Anna-Veera Vapola.

Lähteet

Laitinen, Liisa 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Sitra.
Viitattu 13.9.2023
https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

Astila, Piia 2023. Kulttuurihyvinvointi lisää asukkaiden hyvinvointia ja vähentää sote-palvelujen kustannuksia. THL. Viitattu 7.10.2023
https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/-/kulttuurihyvinvointi-lisaa-asukkaiden-hyvinvointia-ja-vahentaa-sote-palvelujen-kustannuksia#msdynttrid=PFtZLouk6JxrbiO9dL0HV1YI33NDHSjqHO6WqcCpDfc