Sitran Megatrendit 2020 ennustaa alati nopeammin muuttuvaa maailmaa

Kulttuurituottaja (AMK) -verkkokoulutuksemme opiskelija Tarja van Veldhoven, joka tunnetaan myös kirjojen suurkuluttajana ja innokkaana tulevaisuudentutkimuksen harrastelijana kirjoitti “Opiskelijan silmin” -blogisarjaamme Sitran megatrendejä -seminaarista. Osallistumisen seminaariin ja blogikirjoituksensa Tarja sisällytti osaksi kulttuurituottaja-opintojaan.

Go on yli 4000 vuotta vanha kiinalainen kaksin pelattava ja jopa maailman vaikeimmaksi arvioitu strategiapeli, jossa tekoälyn piti voittaa ammattipelaaja vasta vuoden 2024 tienoilla. Ennustuksen teki tekoälyn ja ihmiskunnan tulevaisuuden huippututkija, Nick Bostrom, kirjassaan ”Superintelligence” [1] vuonna 2014.

Marraskuussa 2016 Googlen Deepmindin AlphaGo -tekoäly voitti Gon maailmanmestarin Lee Sedolin numeroin 4-1.[2] Vuosikymmen muuttui alle kahdeksi vuodeksi, vaikka ennustajana toimi itse tulevaisuuden huippututkija. Tulevaisuuden ennustaminen on siis vähintäänkiin haastavaa.

Tästä huolimatta tulevaisuutta pohditaan laajalti ja apua hahmoitukseen haetaan seuraamalla erilaisia kehityskulkuja.

Sitran tulevaisuusasiantuntija, Mikko Dufva, perustelee ekologisen jälleenrakentamisen tärkeyttä ilmastokriisin torjunnassa.

Tulevaisuustalo Sitra on esitellyt vuodesta 2011 tulevaisuuden megatrendejä[3]. Perinteitä vaalien vuoden vaihtuessa Sitra pohti seuraavan kymmenen vuoden ja sen ajan jälkeisiä trendejä.

Helsingin Bio Rexissä Sitra järjesti 9.1.2020 avoimen tilaisuuden, jossa olivat puhujina olivat tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva, Sitran uusi yliasiamies Jyrki Katainen, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch ja Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

Yli 140 kotikatsomoa oli ilmoittautunut mukaan seuraamaan streamia ympäri Suomen ja keskustelua käytiin tilaisuuden aikana ja sen jälkeen melko laajasti sosiaalisessa mediassa.

Dufva aloitti päivän esittelemällä Sitran viisi megatrendiä, jotka ovat:

  • Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
  • Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
  • Verkostomainen valta voimistuu
  • Teknologia sulautuu kaikkeen
  • Talousjärjestelmä etsii suuntaansa[4]

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire

Kaikki muut megatrendit pyörivät tämän keskeisen ajatuksen ympärillä. Kun ilmasto lämpenee, äärimmäiset sääolosuhteet lisääntyvät, luonnon monimuotoisuus vähenee, resursseja ylikulutetaan, maaperä köyhtyy ja jännitteiden määrä kasvaa, sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia jokaiseen elämän osa-alueeseen.

Ääripäiden keskinäiset jännitteet asettavat omia haasteita ekologisessa jälleenrakentamisessa.

Väestöliiton tutkimusjohtaja Rotkirch käytti tilaisuuden mieleenpainuvimman puheenvuoron väestön ikääntymisestä ajatuksella ”läntisissä yhteiskunnissa nuorista tulee vähemmistö”. Rotkirch peräänkuulutti Suomen asemaa tämän megatrendin kärjessä ja nosti pinnalle ajatuksen ikääntymisen tyylikkyydestä ja mahdollisuudesta brändätä se Suomen eduksi. Sosiaaliset suhteet muuttuvat, kun lapsia ja sitä mukaa sukulaisia on entistä vähemmän, jolloin turvaverkkoja ruvetaan rakentamaan enemmän ystävistä ja kollegoista.

Väestön ikääntyminen lisää kuitenkin myös paljon sukupolvien välisiä jännitteitä, sillä siinä missä aiemmin varallisuus on valunut ylhäältä alaspäin (vanhemmilta nuorimmille), tässä on Rotkirchin mukaan tapahtunut käännös jo joitain vuosia sitten. Huoltosuhteen kääntyminen ympäri näin ollen edellyttää varallisuuden siirtoa alhaalta ylöspäin.

2020-luvulla demokratiaa tullaan haastamaan monesta suunnasta, sillä se on liian hidas reagoidakseen riittävän nopeasti tarvittaviin ratkaisuihin. Yksinkertaisia ratkaisuja tarjoavat johtajat tulevat nostamaan päätä, mutta samalla toiminta rapauttaa yksilönvapauksia.

”Hämmennyksen keskellä apua haetaan kuplista ja heimoista”, kirjoittaa Dufva Sitralle kirjoittamassaan raportissaan Megatrendit 2020[5], mutta peräänkuuluttaa polarisoituvaksi taipuvaisen keskustelun tasapainoksi tietoista panostusta harmaan eri sävyihin.

Kaiken on muututtava ympäristökriisin mukana, myös kulttuurin

Tärkeimpänä tästä teemasta kuitenkin nousee ajattelutapojen muutoksen ensituulahdukset. Dufvan mukaan uudenlaista ajattelua on jo havaittavissa mm. ekososiaalisen sivistyksen ja jälkimateriaalisin arvoihin perustuvan sivistyskäsityksen muodoissa.

Kaiken keskiössä on yhteisöllisyyden uudelleensyntyminen ja ihmisen rooliin mukautuminen osana luontoa.

Digitalisaation toinen aalto

Digitalisaation seuraavaa vaihetta on ennustettu jo jonkin aikaa. Teknologian kehitys ja sen punominen osaksi kestävää yhteiskuntaa sidotuttaa meidät nykyistäkin enemmän teknologiaan. Tulevana vuosikymmenenä yhä useampi asia voidaan automatisoida ja työn kuva tulee kokemaan myös suuria muutoksia mm. teknologian kehityksen myötä. Työtä voidaan tehdä entistä enemmän etänä tai virtuaalisissa ympäristöissä, mutta samaan aikaan nopeaan tahtiin kehittyvä teknologia voi lisätä teknologista eriarvoisuutta.

Kehittyvän teknologian energiantarve tulee olemaan oletetusti nykyistä suurempaa, joka on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Fossiiliset polttoaineet ovat jo nyt jäämässä jälkeen hintakilpailussa uusiutuvien energioiden kanssa ja tahti tulee kiihtymään, kun energiatuotanto hajautuu yksityisten kansalaisten myydessä ylijäämäenergiaa takaisin sähkönjakeluverkkoon. Uusiutuvista energiamuodoista niin aurinko- kuin tuulivoimankin hinnat ovat pudonneet nopeasti ja akkuteknologia on jatkanut kehitystään ripeällä tahdilla.

Talouden ennustetaan kasvavan tulevalla vuosikymmenellä ennen kaikkea länsimaiden ulkopuolella, jossa yhä enenevä osa kansalaisista kuuluvat vanhempaan ikäryhmään. Kuitenkaan talouden kasvusta tuleva varallisuus ei jakaudu tasaisesti, vaan aiempaa trendiä mukaillen varallisuus jatkaa kertymistä vain harvoille.

Polarisaatio tarvitsee haastajakseen harmaan eri sävyjä.

Ilmastokriisi haastaa kulutuskulttuurin kriittisempään tutkiskeluun, mutta on mahdollista että mm. teknologian kehityksen myötä kulutus kasvaa yhä edelleen. Todennäköinen skenaario on myös se, että kulutus painottuu yhä enenevissä määrin palveluihin ja kiertotalousmalliin perustuviin tuotteisiin ja palveluihin[6].

Kotiinviemisiksi paljon ajateltavaa

Puheenvuorojen jälkeen yleisön sai tanssimaan uuden sukupolven Elovena-kuvaa muokkaava Yeboyah samaa nimeä kantavallaan biisillä (linkki ulkoiselle sivulle).

Tulevaisuustäyteinen aamupäivä huipentui megatrendikorttien tutkimisesta ja Sitran muutamista toimintapisteistä, joissa oli mahdollisuutena miettiä tulevaa yhdessä asiantuntijan kanssa.

Megatrendit ja jännitteiden kartassa kaikenkokoiset muuutokset vaikuttavat muihin tekijöihin.

Vaikka tulevaisuutta on haastavaa ennustaa, sitä oli mieltäavartavaa pohtia asiantuntijoiden johdolla mitä parhaassa seurassa, mutta helpointa siihen on kuitenkin vaikuttaa tekemällä sitä.

”The future belongs to those who believe in the beauty of their dreams.”[7]

-Eleanor Roosevelt

Teksti ja kuvat: Tarja van Veldhoven, Sitran luento 9.1.2020.

Lähteet:

[1] Bostrom, Superintelligence.
[2] “AlphaGo versus Lee Sedol.”
[3] “Megatrendit 2020.”
[4] Dufva, “Megatrendit 2020 minuutissa.”
[5] Dufva, “Megatrendit 2020.”
[6] Sitra, Megatrendikortit.
[7] “Eleanor Roosevelt – Quotes.”

Hae kulttuurituottajaksi kevään yhteishaussa, www.opintopolku.fi. Humak tarjoaa Kulttuurituottaja (AMK) opinnot niin verkkototeutuksena kuin päiväopintoina. Jaksoja voi suorittaa myös avoimen AMK:n opintoina. Lisäksi Humakissa voi suorittaa maisteritasoisen Kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkinnon.